Isovanhemmalle ei tarvinnut myöntää työntekijän oleskelulupaa lapsenlapsensa hoitajana. Maahantulokiellolle ei kuitenkaan edellytyksiä.

KHO:2016:98

Ulkomaalaisasia – Työntekijän oleskelulupa – Maahantulokielto – Maahantulosäännösten kiertäminen – Isovanhempi lasten- ja kodinhoitajana

A oli hakenut työntekijän oleskelulupaa työskennelläkseen
tyttärensä perheessä lasten- ja kodinhoitajana. Maahanmuuttovirasto oli
hylännyt oleskelulupahakemuksen katsottuaan, että oli perusteltua
aihetta epäillä, että A:n tarkoituksena oli kiertää perhesidettä
koskevia maahantulosäännöksiä hakemalla työntekijän oleskelulupaa.
Maahanmuuttovirasto oli lisäksi päättänyt käännyttää A:n kotimaahansa ja
määrännyt hänet kahden vuoden pituiseen maahantulokieltoon.
Hallinto-oikeus oli hylännyt A:n valituksen.

Korkein
hallinto-oikeus totesi, että kun isovanhempi toimii lapsenlastensa
hoitajana, työnantaja on hänen lähisukulaisensa ja työtä tehdään yleensä
työnantajan kotona vaihtelevina aikoina. Erityisesti, jos isovanhempi
asuu lapsenlasten kanssa samassa taloudessa, työajan erottaminen
vapaa-ajasta voi olla vaikeaa. Tällaisessa tapauksessa isovanhemman
palkka muodostuu lisäksi suurelta osin luontoiseduista. Työsuoritus ja
palkka eivät ole välttämättä yhteydessä toisiinsa, koska isovanhemmat
tyypillisesti hoitavat lapsenlapsiaan myös vastikkeetta ja toisaalta
lapset saattavat tukea heitä taloudellisesti riippumatta
työsuorituksesta. Näin ollen normaalin työsuhteen edellytykset eivät
usein täyty isovanhemman toimiessa lastenhoitajana, eikä työsuhde ole
verrattavissa tavalliseen työsuhteeseen vieraiden välillä.

Suomessa
on sinänsä tavallista, että isovanhemmat auttavat vanhempia lasten
hoitamisessa. Isovanhempia ei kuitenkaan tavanomaisesti palkata
lastenhoitajiksi eikä hoitaminen tapahdu työsuhteessa. Suomessa ei ole
ylipäätään tavallista palkata lastenhoitajia, vaan lasten päivähoito on
järjestetty siten, että lapsella on oikeus kunnalliseen päivähoitoon.
Vanhempi voi itse saada tukea siihen, että hän hoitaa alle 3-vuotiasta
lasta kotona. Lisäksi hoidon järjestämiseen voi saada yksityisen hoidon
tukea, jos lasta hoitaa palkattu hoitaja tai yksityinen päiväkoti.
Yksityisen hoidon tukea ei kuitenkaan makseta, jos hoidon tuottaja asuu
samassa taloudessa lapsen kanssa.

Työsopimuksen tekeminen
lapsen vanhemman ja isovanhemman välille lasten hoitamisesta ei siten
ole tavanomaista eikä työsuhde ole muutenkaan verrattavissa
tavanomaiseen työsuhteeseen.

A ei ollut työskennellyt
lastenhoitajana perheensä ulkopuolella eikä hänellä ollut koulutusta
lastenhoito- tai kodinhoitoalalle. Hän ei ollut häntä kuultaessa tiennyt
tarkkoja työaikojaan eikä työnsä yksityiskohtaista sisältöä. Hän oli
kertonut, että hänen tarkoituksensa oli asua ainakin aluksi tyttärensä
perheen luona, mutta työsopimuksesta ei ilmennyt eikä työ- ja
elinkeinotoimistolle ollut ilmoitettu, että hän olisi saanut rahapalkan
lisäksi luontoisetuja.

Työntekijän oleskelulupa oli voitu
jättää myöntämättä ulkomaalaislain 36 §:n 2 momentin nojalla.
Hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen oleskeluluvan
osalta ei ollut perusteita.

Maahanmuuttovirasto oli voinut
päättää käännyttää A:n kotimaahansa. Kun maahantulokieltoa koskevassa
kokonaisharkinnassa otettiin huomioon A:n perhesiteet Suomeen ja se,
että hänen menettelynsä hänen hakiessaan oleskelulupaa ei ollut ollut
erityisen moitittavaa, maahantulokiellon määräämistä vastaan puhuvia
seikkoja oli pidettävä maahantulokieltoa puoltavia seikkoja
painavampina. Näin ollen A:ta ei olisi tullut määrätä
maahantulokieltoon. Hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset
kumottiin maahantulokieltoa koskevilta osin.

KHO:2016:98