Ei työntekijän oleskelulupaa olosuhteita Suomessa tuntemattomalle, kielitaidottomalle bangladeshiläiselle
22.6.2016 | Oikeusuutiset
KHO:2016:99
Ulkomaalaisasia – Maahantulosäännösten kiertäminen – Työntekijän oleskelulupa – Hakijan tiedot työsuhteesta ja työsopimuksen ehdoista
Bangladeshin kansalainen A oli hakenut työntekijän oleskelulupaa
työskennelläkseen Suomessa siivoojana X Oy:ssä. Suomen New Delhin
edustusto oli haastatellut A:ta tulkin välityksellä bengaliksi, koska
hän ei osannut englantia. Haastattelussa oli selvitetty muun ohessa A:n
tietämystä työsopimuksensa keskeisistä ehdoista ja oikeuksistaan
työntekijänä Suomessa.
Maahanmuuttovirasto ei ollut työ- ja
elinkeinotoimiston tekemästä myönteisestä osaratkaisusta huolimatta
myöntänyt 31.12.2013 A:lle työntekijän oleskelulupaa perustellen
päätöstään ulkomaalaislain 36 §:n 2 momentilla. Maahanmuuttoviraston
mukaan A:n vähäiset tiedot työsuhteesta ja muista Suomessa oleskeluun
liittyvistä seikoista yhdessä puutteellisen kielitaidon ja vaatimattoman
koulutustason kanssa saattoivat hänet erityisen haavoittuvaan asemaan
ja täysin riippuvaiseksi työnantajasta.
Työntekijän
oleskelulupaa koskevan hakemuksen perusteena olevan työsuhteen luonnetta
ei voitu ratkaista pelkästään kirjallisen hakemuksen perusteella, vaan
hakemus oli ratkaistava sen mukaisesti, mikä oli hakijan oma käsitys
hänen työsuhteensa laadusta ja sisällöstä. Mikäli hakijan haastattelussa
ilmeni, ettei hän tiennyt riittävästi työsuhteensa perusteista ja
olosuhteista, joihin hän Suomessa muuttaa, oleskelulupaharkinnassa oli
arvioitava, oliko perusteltua katsoa oleskelulupahakemuksen vastaavan
hakijan tarkoitusta. Epäselvän hakemuksen yhteydessä harkinnassa oli
otettava huomioon myös se, oliko hakija mahdollisesti vaarassa joutua
työntekijänä hyväksikäytetyksi.
Kun otettiin
kokonaisuudessaan huomioon A:n puutteelliset tiedot työsuhteensa
keskeisistä ehdoista yhdistettynä hänen erittäin rajalliseen
kielitaitoonsa, oli perusteltua katsoa, ettei hän tiennyt riittävästi
oman oleskelulupahakemuksensa perusteista eikä niistä olosuhteista,
joissa hänen olisi tarkoitus työskennellä Suomessa. A:n kertoman
perusteella hänen työsuhteensa ei myöskään täyttäisi niitä edellytyksiä,
joita Suomessa normaalille työsuhteelle asetettiin. Tähän nähden oli
perusteltua aihetta epäillä, että oleskelulupahakemuksen tarkoituksena
oli kiertää työntekijän oleskelulupaa koskevia säännöksiä.
Maahanmuuttovirasto oli voinut jättää työntekijän oleskeluluvan
myöntämättä ulkomaalaislain 36 §:n 2 momentin nojalla.