Apulaisoikeuskansleri arvostelee poliisin näkemystä sanavapauden rajoista

Tutkinnanjohtajan mielestä rasistisen mielipiteen ilmaiseminen ei voi täyttää rikoksen tunnusmerkistöä.

Tutkinnanjohtajana toiminut rikoskomisario oli perustellut päätöstään
jättää esitutkinta toimittamatta sillä, että ”mielipiteen ilmaiseminen,
vaikka rasistinenkin, ei täytä rangaistavaksi säädetyn teon
(kiihottaminen kansanryhmää vastaan) tunnusmerkistöä” ja että asiassa ei
siten ole syytä epäillä rikosta.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että eräällä kirpputorilla asioineista tai
asioimaan pyrkineistä turvapaikanhakijoista  Facebook-kirjoituksessa
käytetyt ilmaisut ”ihmisjäte” ja ”elukat” olivat jo kansanryhmää vastaan
kiihottamista koskevan rikostunnusmerkistön esitöidenkin mukaan
tyypillistä rangaistavaa menettelyä.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että tutkinnanjohtajan päätöksen
perustelu oli kuitenkin jo sinänsä ongelmallinen. Perustelun mukaanhan
sananvapausnäkökohtien huomioon ottamisen jälkeen kansanryhmää vastaan
kiihottamista koskevalle rikostunnusmerkistölle ei asiallisesti ottaen
jäisi soveltamisalaa. Oli jo lähtökohtaisesti ongelmallista, että
esitöiden ja oikeuskäytännön nojalla rikostunnusmerkistön soveltamisen
ydinalueelle sijoittuvien ilmaisujen arvioinnissa tutkinnanjohtaja oli
päätynyt siihen, että tunnusmerkistö ei täyttynyt. Ongelmallisuutta
korosti se, että kysymys oli ollut rikosprosessin jo alkuunsa
päättävästä päätöksestä, mistä seuraa, että asia ei tule enää syyttäjän
saati tuomioistuimen arvioitavaksi.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että päätöksen perusteluilla on useita
eri tehtäviä.  Tutkinnanjohtajan päätöksen perustelut eivät sen enempää
suppeutensa kuin sisältönsäkään puolesta olleet täyttäneet perustelujen
tehtäviä.

Apulaisoikeuskansleri piti riittävänä toimenpiteenään saattaa
tutkinnanjohtajana toimineen rikoskomisarion tietoon ratkaisussaan
esitutkintapäätöksen perustelemisesta esittämänsä näkemykset.

OKV/1353/1/2015 okv_1353_1_2015.pdf