Huoltoriitojen sovittelu tuomioistuimissa osoittautunut toimivaksi malliksi

Oikeusministeriön asettama seurantaryhmä on selvittänyt huoltoriitasovittelun toteutumista käytännössä.

Huoltoriitojen asiantuntija-avusteista sovittelua tuomioistuimissa on
toteutettu koko maassa vuodesta 2014. Seurantaraportin mukaan sovittelu on osoittautunut
toimivaksi ja tulokselliseksi malliksi.

Sovittelumenettelyssä käsitellään vuosittain runsaasti tapauksia,
vuonna 2015 arviolta 800-900 huoltoriitaa. Suurin osa jutuista siirtyy
sovitteluun vireillä olevasta oikeudenkäynnistä. Osa tulee vireille
vanhempien suoraan käräjäoikeudelle tekemän sovitteluhakemuksen
perusteella.

Suorien sovitteluhakemusten määrä on pysynyt
maltillisena. Yleensä vanhemmat ovat ennen tuomioistuinsovittelua
hakeneet ratkaisua riitaansa sosiaalitoimen peruspalveluista.

Sovittelu edistää lapsen etua

Sovittelu
tarjoaa vaihtoehdon oikeudenkäynnille. Vanhempien välisen konfliktin
ratkaiseminen sovinnollisesti edistää lapsen edun toteutumista.
Menettely on myös oikeudenkäyntiä kevyempi ja nopeampi.

Sovittelu
on menettelynä erilainen kuin oikeudenkäynti. Huoltoriidan sovittelussa
tuomioistuimessa sovittelijana toimii perheasioihin perehtynyt tuomari,
jota avustaa vanhemmuuden ja lapsen kehityksen asiantuntija, yleensä
psykologi tai sosiaalityöntekijä. Tuomari ei ratkaise asiaa vaan auttaa
yhdessä asiantuntija-avustajan kanssa vanhempia löytämään ratkaisun
erimielisyyteensä. Oikeusministeriö on kouluttanut sovittelijat ja
asiantuntija-avustajat tehtäväänsä.

Onnistunut sovittelu säästää
sekä tuomarin, käräjäsihteerin että lakimiesavustajan työtä. Pitkällä
tähtäimellä arvioituna sovittelun voidaan arvioida vähentävän
tuomioistuinten ja sosiaalitoimen kokonaistyömäärää.

Sovittelu tuloksellista: yli puolessa kokonaissopimus

Sovittelu
on ollut tuloksellista: selvästi yli puolessa sovitteluista on
saavutettu kokonaissopimus. Myös osasopimuksia tehdään runsaasti. Tulos
on erittäin hyvä, kun huomioidaan tuomioistuimiin tulevien
huoltoriitojen vaikeusaste.

Sovitteluistunnon järjestämiselle asetettu kuuden viikon tavoiteaika on toteutunut pääosin hyvin.

Lakimiesavustajat pitävät sovittelua ensisijaisena käsittelytapana

Vanhemmat
voivat käyttää sovittelussa tukena lakimiesavustajaa. Suurin osa paljon
lapsiasioita hoitavista lakimiesavustajista näkee sovittelun
huoltoriidan ensisijaiseksi käsittelytavaksi ja suosittelee sitä
asiakkaille. Toisaalta lakimiesavustajat osaavat myös arvioida, mikäli
sovittelu ei ole oikea käsittelytapa tilanteessa.

Lapsen asema sovittelussa

Sovittelumenettelyssä
lapsen kanssa voidaan keskustella henkilökohtaisesti. Käytännössä
lapsia on tavattu vain harvoin. Tämä on johtunut ennen muuta siitä,
etteivät vanhemmat ole toivoneet lapsen tapaamista ja myös siitä, että
lapset ovat usein olleet hyvin pieniä.

Onnistunut sovittelu
parantaa vanhempien vuorovaikutusta ja edistää yhteistyövanhemmuuden
toteutumista. Siten se osaltaan tukee eroperhettä uuden elämän vaiheen
rakentamisessa.

Tiedote: Huoltoriitojen sovittelu tuomioistuimissa osoittautunut toimivaksi malliksi