Tehostettu matkustuskielto ja tutkinta-aresti käyttöön vaihtoehtoina tutkintavankeudelle

Vaihtoehtojen etsimisen taustalla on mm. tarve vähentää tutkintavankiloiden tilanahtautta.

Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa juuri valmistuneessa
mietinnössään, että tutkintavankeuden vaihtoehtoina otettaisiin käyttöön
tehostettu matkustuskielto ja tutkinta-aresti. 

Tutkintavankeudella tarkoitetaan aikaa, jonka rikoksesta epäilty on
vangittuna rikoksen johdosta ennen tuomiota ja sen täytäntöönpanoa.
Tutkintavankeuden tarkoituksena on ennen kaikkea turvata rikoksen
esitutkinta, tuomioistuinkäsittely ja rangaistusten täytäntöönpano.
Tutkintavankeuden kesto oli vuonna 2015 keskimäärin 3,6 kuukautta.

Ehdotuksen
mukaan tehostettu matkustuskielto voitaisiin määrätä ennen epäillyn
tuomitsemista rangaistukseen. Sen jälkeen kun hänet olisi tuomittu
ehdottomaan vankeusrangaistukseen, tuomioistuin voisi vangitsemisen tai
vangittuna pitämisen sijasta määrätä hänet teknisin välinein valvottuun
tutkinta-arestiin, jos tuomittu rangaistus olisi vähemmän kuin kaksi
vuotta vankeutta. Tutkinta-arestia ei siten voitaisi käyttää törkeissä
rikoksissa.

Edellytyksenä tehostetulle matkustuskiellolle ja
tutkinta-arestille olisi myös, että rikoksesta epäilty tai tuomittu
sitoutuisi noudattamaan hänelle asetettuja määräyksiä ja että määräysten
noudattamista voitaisiin pitää hänen tapauksessaan todennäköisenä.

Tutkinta-arestiin
liittyisi aina velvollisuus pysyä asumispaikassa tuomioistuimen
määrääminä aikoina. Tehostetussa matkustuskiellossa asunnossa pysymisen
velvoitteen määrääminen olisi tuomioistuimen harkinnassa.

Poliisi
vastaisi tehostetun matkustuskiellon valvonnasta ja
Rikosseuraamuslaitos tutkinta-arestin valvonnasta. Molempien
pakkokeinojen teknisestä valvonnasta vastaisi Rikosseuraamuslaitos. Jos
tehostettuun matkustuskieltoon tai tutkinta-arestiin määrätty henkilö
rikkoisi hänelle asetettuja määräyksiä, hänet voitaisiin pidättää ja
vangita. Lievissä tapauksissa tutkinta-arestiin määrätylle voitaisiin
antaa kirjallinen varoitus.

Työryhmä pohti myös mm. vakuuden
käyttöönottoa mutta arvioi, että sen käyttöala saattaisi jäädä
vähäiseksi. Tämän vuoksi työryhmä katsoo, että tätä vaihtoehtoa on
tarpeen harkita vasta, kun tehostetusta matkustuskiellosta ja
tutkinta-arestista on saatu riittävästi kokemuksia.

Tutkintavangit poliisin tiloista vankiloihin

Työryhmä
pohti myös mahdollisuuksia siirtää vastuu tutkintavankien
säilyttämisestä poliisilta Rikosseuraamuslaitokselle. Poliisin
säilytystilat eivät vastaa vankien säilyttämiselle asetettavia
vaatimuksia, joten tutkintavankien siirtäminen poliisivankiloista
tavallisiin vankiloihin parantaisi tutkintavankien oloja ja
oikeusturvaa. Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea CPT on
vaatinut, että rikoksia tutkivan viranomaisen tulisi olla eri kuin
vankeja säilyttävän, jotta tutkintavankeuteen ei voisi liittyä
painostusta.

Myös työryhmän mielestä tutkintavangit tulisi
poikkeustilanteita lukuun ottamatta siirtää vankilaan vangitsemisen
jälkeen. Koska Rikosseuraamuslaitoksella ei tällä hetkellä ole
riittävästi tiloja kaikkien noin 80 päivittäisen tutkintavangin
asuttamiseen vankiloihin, tulisi tähän tavoitteeseen pyrkiä vaiheittain
lähivuosien aikana.

Ensimmäisenä vaiheena työryhmä ehdottaa,
että aikaa, jonka tutkintavankia voitaisiin säilyttää poliisin
ylläpitämässä säilytystilassa, lyhennettäisiin ja sijoittamisen
edellytyksiä tiukennettaisiin. Tutkintavankia ei saisi säilyttää
poliisin tilassa 7 vuorokautta pidempää aikaa, ellei siihen olisi
poikkeuksellisen painavaa, tutkintavangin turvallisuuteen tai erillään
pitämiseen liittyvää syytä. Nykyisin tutkintavankeuden pituus poliisin
tilassa on keskimäärin 14 vuorokautta.

Tehostettu matkustuskielto ja tutkinta-aresti käyttöön vaihtoehtoina tutkintavankeudelle