Rikoksiin syyllistynyt EU-kansalainen voitiin karkottaa, vaikka hänellä täällä perhe ja työ

KHO:2016:12

Ulkomaalaisasia – Karkottaminen – Maahantulokielto – Euroopan unionin kansalainen – Yleinen järjestys – Yleinen turvallisuus – Toistuvat rikokset – Rikosten suunnitelmallisuus – Siteet Suomeen – Avioliitto – Lapsen etu

Romanian kansalainen A oli solminut avioliiton Suomen kansalaisen
kanssa vuonna 2010. A:lla ja hänen puolisollaan oli yhteisessä huollossa
oleva vuonna 2011 syntynyt lapsi. Työtodistuksen mukaan A:lla oli ollut
vuodesta 2011 lukien toistaiseksi voimassa oleva työsuhde. A:n
oleskeluoikeus Suomeen oli rekisteröity vuonna 2011.

A oli
Suomessa ollessaan syyllistynyt useisiin rikoksiin. Osa rikoksista oli
ollut törkeitä. Niistä tuomitut rangaistukset olivat ankarimmillaan
olleet ehdollisia vankeusrangaistuksia. A:n omaisuusrikokset olivat
olleet ilmeisen suunnitelmallisia ja ne oli tehty taloudellisen hyödyn
tavoittelutarkoituksessa yhdessä muiden henkilöiden kanssa. Korkein
hallinto-oikeus katsoi, että kyseessä oli sellainen toiminta, joka
ulkomaalaislain 168 §:n esitöiden mukaan voi muodostaa yhteiskunnan
perustavanlaatuista etua uhkaavan, todellisen ja riittävän vakavan
vaaran. Rangaistuksen mittaamiseen tai vankeusrangaistuksen
ehdollisuuteen liittyville harkintaperusteille ei voitu sellaisenaan
antaa tässä arvioinnissa ratkaisevaa merkitystä.

Arvioitaessa
karkottamisen edellytyksiä asiassa oli kuitenkin ulkomaalaislain 168 b
§:ssä säädetyllä tavalla tarkasteltava muun ohella A:n perhetilannetta,
taloudellista tilannetta sekä sitä, kuinka hyvin hän oli kotoutunut
Suomen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Kun otettiin huomioon A:n lyhyehkö
oleskelu Suomessa sekä toistuva syyllistyminen edellä mainittuihin
rikoksiin, hänen karkottamisensa puolesta puhuvat seikat olivat
kokonaisharkinnassa sitä vastaan olevia seikkoja painavampia.

Ulkomaalaislaissa
säädetyt edellytykset A:n käännyttämiselle kotimaahansa Romaniaan ja
kahden vuoden maahantulokiellon määräämiseen olivat olemassa.

• KHO:2016:12