Oikeusasiamieheltä kahdet moitteet edunvalvonta-asioissa

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on antanut Itä-Suomen maistraatille ja Kainuun yleiselle edunvalvonnalle moitteet holhousasioissa.

Maistraatti oli ryhtynyt selvittämään kantelijan ja hänen
puolisonsa edunvalvonnan tarvetta selvästi perusteettoman ilmoituksen
nojalla.Oikeusasiamies katsoi maistraatin puuttuneen aiheettomasti
asianosaisten perusoikeutena turvattuun yksityisyyden suojaan ja
itsemääräämisoikeuteen.

Yleinen edunvalvoja taas oli laiminlyönyt päämiehensä kuulemisen
ennen tämän asunnon suursiivousta, jossa oli hävitetty päämiehen
tavaroita. 

Liian keveät perusteet

Maistraattiin saapuneessa sähköpostissa oli vaadittu edunvalvojan määräämistä pariskunnalle  muun muassa seuraavasti: “Olen
tuntenut A:n jo lapsesta saakka, valitettavasti on minun siskoni…
Koskaan hän ei ole ymmärtänyt mikä on taas toisen omaa. Huijaamalla se
on itsensä elättänyt… Varastamalla minun rahoja kuolinpesästä…Nyt
hän on löytänyt B:n (puolison), joka ajattelee samalla
tavalla…edunvalvoja tällekin retkulle.”

Maistraatti oli ryhtynyt selvittämään edunvalvonnan tarvetta ja
pyytänyt henkilöistä lääkärinlausunnot terveyskeskukselta. Kantelijan
yhteydenoton jälkeen maistraatti oli todennut ilmoituksen perättömäksi
ja perunut lääkärinlausuntopyynnöt. Tästä huolimatta kantelijaan ja
hänen puolisoonsa oli otettu yhteyttä terveyskeskuksesta edunvalvonnan
tarpeen arviointia varten, ja asiasta oli edennyt tieto
potilasasiakirjoihin.

Oikeusasiamies katsoo, että maistraatti oli ryhtynyt selvittämään
asiaa selvästi liian kevein perustein. Lääkärinlausuntoja oli pyydetty
rutiininomaisesti ilman, että ensin olisi kysytty ilmoituksen tekijältä
lisätietoja tai kuultu asianosaisia.

Edunvalvontailmoituksesta ei ilmennyt edes vihjeitä siitä, että
pariskunta ei kykenisi huolehtimaan raha-asioistaan tai muista eduistaan
tai että he voisivat joutua taloudellisesti hyväksikäytetyiksi. Kyse
oli pikemminkin heihin kohdistetuista kärkevistä ilmaisuista ja jopa
rikosväitteistä.

Oikeusasiamies piti maistraatin menettelyä hyvin poikkeuksellisena ja antoi sille huomautuksen.

Edunvalvontailmoitus ei ole kiusanteon väline

Oikeusasiamies toteaa, että jo edunvalvonnan tarpeen selvittäminen
voi merkitä monin tavoin puuttumista perusoikeuksiin, kun henkilön
terveydentilaa, asumisolosuhteita ja taloudellista tilannetta
selvitetään.

– Maistraatin tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, onko
ilmoituksen perusteella ilmeistä, että henkilö tarvitsee jonkun
valvomaan etujaan ja oikeuksiaan.

Edunvalvontailmoituksen tarkoitus on, että suojelun tarpeessa olevat
pääsevät edunvalvonnan piiriin. Sitä ei ole tarkoitettu kiusanteon
välineeksi, toteaa oikeusasiamies.

Edunvalvoja ei kuullut päämiestään

Kainuussa yleinen edunvalvoja oli teettänyt kantelijan asunnossa
suursiivouksen tämän ollessa sairaalassa.  Siivouksen yhteydessä
asunnosta oli myös hävitetty siivoojan arvion mukaan käyttökelvotonta
tavaraa.

Siivous ja tavaroiden hävittäminen merkitsivät oikeusasiamiehen
mukaan puuttumista kantelijan yksityiselämän suojaan. Kyse oli
kantelijalle erityisen tärkeästä asiasta, joten häntä olisi tullut
kuulla ennen kuin toimenpiteisiin ryhdyttiin. Edunvalvoja ei edes
väittänyt, että kuuleminen olisi ollut mahdotonta päämiehen tilan takia
tai  muustakaan syystä.

Oikeusasiamies ei pitänyt riittävänä sitä, että sairaalan
henkilökunta oli keskustellut siivouksesta kantelijan kanssa, vaan
edunvalvojan olisi itse tullut kuulla päämiestään. Tätä velvollisuutta
ei poistanut se, että siivous oli sinänsä aiheellinen.

Oikeusasiamies Petri Jääskeläisen päätökset dnro 3746/4/15 ja dnro 3050/4/15 kokonaisuudessaan.