Lausunto HE-luonnoksesta laiksi valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä

Dnro 08/2016

Lausuntopyyntönne: OM 7/33/2015, OM025:00/2015, 9.2.2016

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI VALTION OIKEUSAPU- JA EDUNVALVONTAPIIREISTÄ

Suomen Asianajajaliitto (jatkossa ”Asianajajaliitto”) esittää lausuntonaan seuraavaa:

Niiltä osin kuin Asianajajaliitto on aiemmin antanut lausunnon valtion oikeusaputoimistojen rakenneuudistuksesta (OM:n mietintöjä ja lausuntoja 25/2014), nyt esitetty luonnos lakiesitykseksi on oikeusapu- ja edunvalvontapiirien rakenteen osalta pääosin Asianajajaliiton lausunnon mukainen.

Näin ollen Asianajajaliitto lausuu luonnoksesta siltä osin kuin siitä on erityistä lausuttavaa nimenomaan oikeusavun osalta, lakiehdotuksen pykäläjärjestystä noudattaen seuraavaa:

1 § Oikeusapu- ja edunvalvontapiiri

Ehdotettavassa organisaatiorakenteessa oikeusaputoimistot ja edunvalvontatoimistot toimisivat rinnakkain eikä edunvalvonta enää olisi oikeusavun ’alaisuudessa’. Tähän ei sinällään ole huomauttamista. Edelleen ehdotuksen perusteluissa todetaan, että esteellisyystarkistusten teko helpottuisi, kun asiakkuus oikeusavussa ei enää aiheuttaisi esteellisyyttä edunvalvonnassa ja toisinpäin. Asianajajaliitto kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että mikäli oikeusaputoimisto ja edunvalvontatoimisto toimivat samoissa toimitiloissa, esteellisyystilanne edellä mainituissa tilanteissa on edelleen olemassa.

4 § Sopimus oikeusapu- ja edunvalvontapalveluiden tuottamisesta

Esityksen mukaan uudessa laissa säädettäisiin mahdollisuudesta ostaa edunvalvontapalvelujen ohella myös oikeusapupalveluja. Perustelujen mukaan oikeusapupalvelujen tuottaminen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin ostopalvelusopimuksella tulisi kyseeseen kansainvälistä suojelua hakevien oikeusapupalveluiden tuottamiseksi. Asianajajaliitto katsoo, että oikeusapupalvelujen asianmukaiseen järjestämiseen viimeaikaisissa nopeasti muuttuneissa olosuhteissa tulee välttämättä reagoida. Oikeusapupalvelujen tuottaminen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin ostopalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta on vaihtoehto, jolla lähtökohtaisesti voi saavuttaa perusteluissa mainittua palvelujen vakautta ja ennakoitavuutta. Toisaalta, yhdistettynä meneillään oleviin muihin kansainvälistä suojelua hakevien oikeusapua koskeviin lainmuutoshankkeisiin, palvelujen ulkoistaminen voi olennaisesti heikentää sanottujen henkilöiden oikeutta saada oikeusturvaa ja myös heidän oikeuttaan valita oma avustaja. Erityisesti tämän vuoksi, mikäli palveluntuottajien valinnassa kysymykseen tulee hankintalain mukainen kilpailutus, tulee hankintakriteereissä kiinnittää erityistä huomiota palvelun laatuun.

9 § Täyden korvauksen asiakkaat

Asianajajaliiton näkemyksen mukaan oikeusaputoimistojen tulisi keskittyä oikeusapuasioiden hoitamiseen ja ottaa täyden korvauksen asiakkaita asiakkaikseen ainoastaan silloin, kun asiakas ei voi saada tarvitsemiaan palveluja yksityisiltä avustajilta. Nyt esitetty lakiteksti vastaa voimassa olevaa lakia, joka antaa oikeusaputoimistolle laajan mahdollisuuden ottaa vastaan paitsi ns. liiketaloudellisia toimeksiantoja myös asiakkaita, joilla on käytettävissään oikeusturvavakuutus.

Lakiesityksen mukaan täyden korvauksen asiakkailta palveluista peritään täysi korvaus, joka perustelujen mukaan tarkoittaa korvausta, joka vastaa paikkakunnalla perittävää keskimääräistä asianajopalkkiota. Asianajajaliiton näkemyksen mukaan käytäntö on kuitenkin jo pitkään ollut se, että oikeusaputoimistot hoitavat täyden korvauksen asiakkaiden toimeksiantoja palkkiotasolla, joka ei kata edes toiminnasta aiheutuvia kuluja. Tämä on kilpailun vääristämistä verovaroin ja siten myös verovarojen epätarkoituksenmukaista käyttöä. Erityisesti syrjäseuduilla yksityisten avustajien kilpailu käypää taksaa alemmalla hinnalla itse maksavien asiakkaiden toimeksiantoja hoitavien oikeusaputoimistojen kanssa on yksityisten avustajien kannalta tuhoisinta.

Esityksen perusteluissa oikeusapua omavastuuosuutta vastaan oikeutettujen asiakkaiden, joilla on oikeusturvavakuutus, pääsemistä oikeusaputoimiston asiakkaaksi perustellaan sillä, että oikeusturvaedun käyttömahdollisuus selviää usein vasta toimeksiannon hoitamisen myötä riippuen siitä, miten asia etenee ja että asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaista on, että asian tutkimisen aloittava oikeusaputoimisto hoitaisi asian loppuun saakka. Kuitenkin mahdollisuus oikeusturvaetuun selviää pääsääntöisesti jo aivan asian alkuvaiheessa. Asianajajaliiton näkemyksen mukaan oikeusaputoimiston tulisi ohjata oikeusturvaedun omaava asiakas suoraan yksityiselle avustajalle asian hoitamista lainkaan aloittamatta. Yksityinen avustaja selvittäisi oikeusturvaedun mahdollisuuden, joka etu on käytettävissä usein myös sovintoneuvotteluihin asioissa, jotka olisivat välittömästi saatettavissa käräjäoikeuden ratkaistaviksi. Mikäli oikeusturvaetu ei olisi käytettävissä, ohjaisi avustaja asiakkaan julkiseen oikeusapuun.

Asianajajaliiton näkemyksen mukaan lakiehdotuksen 9 §:ssä edellytyksenä oikeusavun antamiseen täyden korvauksen asiakkaalle tulisi olla, ettei palvelun hakijan paikkakunnalla ole tarjolla yksityisen avustajan palveluja.

11 § Oikeusavun hakijan ohjaus erityistilanteissa

Asianajajaliiton näkemyksen mukaan ulkoprosessuaaliset asiat tulisi saattaa oikeusavun piiriin myös yksityisten avustajien hoitamina. Asianajajaliitto tiedostaa oikeusapukustannusten kasvun, mutta toisaalta se pitää asiakkaan oikeutta valita avustajansa merkittävänä seikkana myös ulkoprosessuaalisissa asioissa, joissa usein on kysymys suurista taloudellisista intresseistä, muun muassa osituksissa ja perinnönjaoissa.

Asianajajaliiton näkemyksen mukaan lakiehdotuksen 11 §:n 2 momentissa ei tulisi rajata oikeusavun hakijan ohjaamista yksityisen avustajan puoleen vain tuomioistuinasioihin.

Helsingissä helmikuun 22. päivänä 2016

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Jarkko Ruohola

Suomen Asianajajaliiton varapuheenjohtaja, asianajaja

LAATI

Asianajaja Hannele Rouhiainen, Asianajotoimisto Hannele Rouhiainen, Mikkeli

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu Asianajajaliiton hallituksessa.