Euroopan unionin neuvosto: neuvosto hyväksyi EU:n yleisen tuomioistuimen uudistuksen

Neuvosto antoi 3. joulukuuta 2015 asetuksen yleisen tuomioistuimen uudistamisesta. Uudistuksen tarkoituksena on antaa tuomioistuimelle mahdollisuus suoriutua kasvavasta työmäärästä ja varmistaa oikeussuojan saatavuus EU:ssa kohtuullisessa ajassa

“Yleisellä
tuomioistuimella on ollut suuri merkitys Euroopan yhdentymisessä, ja
uudistuksen myötä sen asema vain vahvistuu”, Luxemburgin oikeusministeri
ja neuvoston puheenjohtaja Félix Braz sanoi.

Unionin yleinen
tuomioistuin on yksi Euroopan unionin tuomioistuimista. Toiset kaksi
ovat itse unionin tuomioistuin ja Euroopan unionin
virkamiestuomioistuin. Unionin yleinen tuomioistuin on komission ja EU:n
muiden toimielinten ja elinten tekemien päätösten osalta ensimmäinen
oikeusaste kaikilla aloilla, joilla Euroopan unioni on toimivaltainen.

Yleisen tuomioistuimen vahvistaminen

Uudistuksessa
unionin yleisen tuomioistuimen tuomareiden määrää lisättäisiin
asteittain ja Euroopan unionin virkamiestuomioistuin yhdistettäisiin
unionin yleiseen tuomioistuimeen. Uudistuksen odotetaan astuvan voimaan
joulukuun 2015 lopussa. Tällöin tuomareiden määrä nousee kahteentoista.
Syyskuussa 2016 seitsemän Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen
tuomarinvirkaa siirretään unionin yleiseen tuomioistuimeen, jonka
tuomarinvirkoja lisätään vielä yhdeksällä syyskuussa 2019. Tämä
tarkoittaa, että prosessin päätyttyä uusia tuomareita on yhteensä 21.

Kun tuomareita on enemmän, yleinen tuomioistuin pystyy antamaan tuomiot kohtuullisessa ajassa
perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaisesti. Uudistuksen myötä yleinen
tuomioistuin voi päättää suuremman määrän asioita viiden tuomarin
jaostoissa tai suuressa jaostossa, jossa merkittävät asiat voidaan
käsitellä perusteellisemmin.

Tulevaisuudessa tuomareiden
osittainen vaihto tapahtuu niin, että jäsenvaltiot nimeävät ehdokkaat
kahteen paikkaan. Tarkoituksena on varmistaa mahdollisimman tasainen
sukupuolijakauma yleisen tuomioistuimen kokoonpanossa. Vuoteen 2021
mennessä unionin tuomioistuimen on raportoitava yleisen tuomioistuimen
toiminnasta ja esitettävä tarvittaessa säädösehdotuksia sen perussäännön
muuttamiseksi.

Työmäärän kiihtyvä kasvu

Uudistuksen
taustalla on yleisen tuomioistuimen työmäärän yhä nopeampi kasvu.
Viimeisimpien lukujen mukaan unionin yleiseen tuomioistuimeen vuosittain
saapuvien uusien tapausten määrä oli alle 600 vuodessa ennen vuotta
2010, mutta vuonna 2014 se oli jo 912. Marraskuun 2015 lopussa vireillä
olevien asioiden määrä oli ennennäkemättömät 1270. Unionin yleisen
tuomioistuimen työmäärän nopea kasvu jatkuu todennäköisesti vastakin,
sillä EU:n toimivallan viimeaikainen kehitys voi johtaa riita-asioihin
esimerkiksi pankkialalla. Yleinen tuomioistuin saa käsiteltäväkseen myös
noin 200 vireillä olevaa henkilöstöasiaa.

Oikeudenkäyntien pidempi kesto

Jatkuvasti
kasvava työmäärä estää unionin yleistä tuomioistuinta antamasta
tuomioita kohtuullisessa ajassa. Päätöksenteon keskimääräinen kesto
taloudellisesti arkaluonteisimmissa asioissa on neljästä viiteen vuotta,
mikä on paljon pidempi kuin yleisesti hyväksyttäväksi katsottu
keskimääräinen aika. Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklassa
määrätään oikeudesta saada tuomio kohtuullisen ajan kuluessa. 

Uudistuksen kustannukset

Tuomioistuimen
ponnistelujen ansiosta tuomarien määrän lisääminen 21:llä ja Euroopan
unionin virkamiestuomioistuimen yhdistäminen unionin yleiseen
tuomioistuimeen tulisi maksamaan 13,5 milj. € vuodessa. Nämä kulut ovat
pienemmät kuin useissa tuomion viivästymisestä nostetuissa
vahingonkorvauskanteissa vaaditut 26,8 milj. €., ja ne antavat EU:n
ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle mahdollisuuden hoitaa
tehtävänsä niiden aikarajojen ja laatuvaatimusten mukaisesti, joita
Euroopan kansalaisilla ja yrityksillä on oikeus odottaa
oikeusvaltioperiaatetta noudattavassa unionissa. 

Seuraavat vaiheet

Asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä joulukuun lopussa, ja se tulee voimaan sitä seuraavana päivänä.

Ensimmäisten
12 uuden tuomarin nimitysprosessi on käynnissä. Ehdokkaita ovat
esittäneet Tšekin tasavalta, Ruotsi, Espanja, Unkari, Puola, Kypros,
Liettua, Kreikka, Latvia, Luxemburg, Slovakia ja Malta. Heidät
arvioidaan ja haastatellaan EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 255
artiklassa tarkoitetussa komiteassa. Komitea antaa lausunnon ehdokkaiden
soveltuvuudesta yleisen tuomioistuimen tuomarin tehtäviin, minkä
jälkeen jäsenvaltioiden hallitusten edustajat päättävät nimityksistä.

Lisätietoa