EU:n tuomioistuimen tuomio verotusta koskevassa asiassa

Arvonlisävero – Verotettava tapahtuma ja verosaatavan syntyminen – Lentoliikenne – Ostettu mutta käyttämättä jäänyt lippu – Kuljetuspalvelun suorittaminen – Lipun luovuttaminen – Veron suorittamisajankohta

Ennakkoratkaisupyynnöt yhdistetyissä asioissa Air France-KLM, aiemmin Air France (C-250/14) ja Hop!-Brit Air SAS, aiemmin Brit Air (C-289/14) oli tehnyt Conseil d’État (ylin
hallintotuomioistuin, Ranska)

Ennakkoratkaisupyynnöt
koskevat jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön
yhdenmukaistamisesta – yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen
määräytymisperuste – 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin
77/388/ETY (EYVL L 145, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna
17.6.1999 annetulla neuvoston direktiivillä 1999/59/EY (EYVL L 162, s.
63; jäljempänä kuudes direktiivi) ja sitten 20.12.2001 annetulla
neuvoston direktiivillä 2001/115/EY (EUVL L 15, s. 24; jäljempänä
muutettu kuudes direktiivi), 2 artiklan 1 alakohdan ja 10 artiklan 2
kohdan tulkintaa.

Ennakkoratkaisupyynnöt on esitetty asioissa, joissa asianosaisia ovat yhtäältä Air
France-KLM, aiemmin Air France, ja Hop!-Brit Air SAS, aiemmin Brit Air,
ja toisaalta ministère des Finances et des Comptes publics (Ranskan
valtiovarainministeriö) ja joissa on kyse arvonlisäveron kantamisesta
käyttämättömästä matkalipusta ja lentoyhtiön toiselle lentoyhtiölle
käyttämättä jääneiden lippujen myynnistä vastikkeena maksamista
rahamääristä.

Unionin tuomioistuin (ensimmäinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

1)      Jäsenvaltioiden
liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta – yhteinen
arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste – 17.5.1977
annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY, sellaisena kuin se
on muutettuna 17.6.1999 annetulla neuvoston direktiivillä 1999/59/EY ja
sitten 20.12.2001 annetulla neuvoston direktiivillä 2001/115/EY, 2
artiklan 1 alakohtaa ja 10 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että
lentoyhtiön suorittamasta lentolippujen luovutuksesta on maksettava
arvonlisäveroa tilanteessa, jossa matkustajat eivät ole käyttäneet näitä
lippuja eivätkä ole voineet saada niiden hintaa palautetuksi.

2)      Kuudennen
direktiivin 77/388, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä
1999/59 ja sitten direktiivillä 2001/115, 2 artiklan 1 alakohtaa ja 10
artiklan 2 kohdan ensimmäistä ja toista alakohtaa on tulkittava siten,
että matkustajan ostohetkellä sellaisesta lentolipusta maksamaa
arvonlisäveroa, jota hän ei ole sittemmin käyttänyt, koskeva verosaatava
syntyy silloin, kun lentoyhtiö itse, lentoyhtiön nimissä ja sen lukuun
toimiva kolmas tai omissa nimissään mutta lentoyhtiön lukuun toimiva
kolmas vastaanottaa lipun hinnan.

3)      Kuudennen
direktiivin 77/388, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä
1999/59 ja sitten direktiivillä 2001/115, 2 artiklan 1 alakohtaa ja 10
artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että siinä tapauksessa, että
kolmas myy lentoyhtiön lippuja tämän lukuun franchisingsopimuksen
perusteella ja maksaa luovutetuista ja vanhentuneista lipuista sille
prosenttiosuutena tätä vastaavien liikennöityjen lentoreittien
vuosittaisesta liikevaihdosta laskettavan kiinteän rahamäärän, kyseistä
rahamäärää on näistä lipusta maksettuna vastikkeena pidettävä
veronalaisena rahamääränä.

Linkki yhdistettyihin asioihin C-250/14 ja C-289/14

Unionin tuomioistuimen lehdistötiedote