Verohallinto: EU-oikeuden vaikutuksia osinkojen lähdeverotukseen ja palautusten hakemiseen

Yleisesti ja rajoitetusti verovelvollista voidaan EU-oikeudessa kohdella erilaisissa tilanteissa eri tavalla. Objektiivisesti tarkasteltuna samanlaisissa tilanteissa kohtelun on yleensä oltava samanlaista, mutta erilaiseen kohteluun voi olla myös oikeuttamisperuste. Oikeuttamisperus-teesta johtuvan menettelyn on kuitenkin oltava suhteellisuusperiaatteen mukainen

Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen pääomien
vapaata liikkuvuutta koskevaa artiklaa (SEUT 63 artikla) sovelletaan
myös ETA-alueen ulkopuolisiin valtioihin. Oikeuttamisperusteet voivat
olla ETA-alueen ulkopuolella erilaisia kuin ETA-alueella.

Osingot ETA-alueen ulkopuolella asuville yhteisöille

Korkein
hallinto-oikeus (KHO) sovelsi 13.1.2015 antamassaan päätöksessä
(KHO:2015:9) pääomien vapaata liikkuvuutta koskevaa artiklaa
tilanteessa, jossa oli kysymys osingonjaosta yhdysvaltalaiselle
trusti-tyyppiselle sijoitustoimintaa harjoittavalle toimijalle.

Yhdysvaltalainen
trusti oli Yhdysvaltojen lainsäädännön mukaan säännelty sijoitusyhtiö
ja oikeushenkilö, joka voi harjoittaa toimintaa omissa nimissään. Trusti
oli myös ns. suljettu sijoitusrahasto eli sen pörssissä listattujen
osuuksien määrä oli kiinteä. Liittovaltion verotuksessa sitä käsiteltiin
yhteisönä ja sijoitusomaisuuden ja sen tuottojen tosiasiallisena
edunsaajana. Tällaiset trustit eivät yleensä tosiasiassa maksa veroa
Yhdysvaltoihin.

KHO katsoi, että
sijoitusrahastotyyppisistä piirteistään huolimatta trusti rinnastui
lähinnä julkisesti noteerattuun osakeyhtiöön. Päätöksen mukaan, ottaen
huomioon SEUT 63 artikla ja siihen liittyvä EU-tuomioistuimen
oikeuskäytäntö, osingosta ei pitänyt periä lähdeveroa, koska kotimaisen
julkisesti noteeratun osakeyhtiön (kuten myös sijoitusrahaston)
kotimaiselta julkisesti noteeratulta yhtiöltä saamat osingot ovat
Suomessa verovapaita.

KHO:n päätöksen mukaan
edellytyksenä verovapaudelle oli riittävä vertailukelpoisuus kotimaiseen
vastaavaan yhteisöön sekä verosopimukseen sisältyvä
tietojenvaihtomääräys.

Suomalaiset sijoitusrahastot eivät maksa veroa Suomeen

Suomessa
sijoitusrahastot eivät ole oikeushenkilöitä. Ne voivat olla avoimia
sopimusperusteisia sijoitusrahastodirektiivin (UCITS) mukaisia
sijoitusrahastoja tai erikoissijoitusrahastoja. Sijoitusrahasto
muodostuu siihen sijoittaneiden yksityishenkilöiden ja yhteisöjen
varoista. Sijoittajat omistavat sijoitusrahaston. Varojen hallinnoinnin
hoitaa erillinen rahastoyhtiö. Sijoitusrahaston osuudet ovat vapaasti
luovutettavissa ja ne voivat olla myös pörssissä kaupankäynnin kohteena
(ETF), jos rahasto on pörssinoteerattu. Sijoitusrahasto voi ostaa ja
lunastaa osuuksia varoillaan.

Sijoitusrahastot ovat
yhteisöjä ja siksi erillisiä verovelvollisia. Ne ovat kuitenkin
verovapaita (tuloverolaki 20 §). Kun arvioidaan ulkomaisen
sijoitustoimintaa harjoittavan toimijan rinnastettavuutta suomalaiseen
sijoitusrahastoon, on sen juridiselta muodoltaan ja muilta
ominaisuuksiltaan vastattava enemmän suomalaista sijoitusrahastoa kuin
esim. suomalaista sijoitustoimintaa harjoittavaa osakeyhtiötä.

Muut verovapaat yhteisöt

Sijoitusrahastojen
ohella myös eräät muut nimeltä mainitut julkisoikeudelliset yhteisöt on
vapautettu verosta (tuloverolaki 20§) niiden harjoittaman toiminnan
luonteen vuoksi (esim. Suomen Pankki, Kansaneläkelaitos, Kunnallinen
eläkelaitos Keva). SEUT 63 artikla ja sitä koskeva oikeuskäytäntö
edellyttävät, että lähdeverosta tulee vapauttaa myös näitä yhteisöjä
ominaisuuksiltaan riittävästi vastaavat ulkomaiset toimijat.  Verovapaus
edellyttää ainakin sitä, että yhteisön harjoittaman sijoitustoiminnan
katsotaan palvelevan laissa sille määriteltyjä julkisen palvelun
tehtäviä.

Osingosta peritystä lähdeverosta voi hakea palautusta

Osinkojen
verovapaus koskee tietyin edellytyksin vain ETA-alueella asuville
yhteisöille maksettuja osinkoja (laki rajoitetusti verovelvollisen tulon
verottamisesta 3§). Tuloverolain mukainen verovapaus ei suoraan sovellu
ulkomaisiin sijoitusrahastoihin tai muihin verovapaisiin toimijoihin
(tuloverolaki 20 §). EU-oikeuden pääomien vapaata liikkuvuutta koskeva
artikla voi kuitenkin edellyttää verovapautta.

Verohallinto
ratkaisee lähdeveron palautusta koskevat ETA-alueella ja ETA-alueen
ulkopuolella asuvien yhteisöjen palautushakemukset tapauskohtaisesti
ottaen huomioon edellä mainitun Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen
sekä muun oikeuskäytännön, jossa on otettu kantaa pääomien vapaaseen
liikkuvuuteen.

Lähdeveron palautusta haetaan lomakkeella Hakemus Suomen lähdeveron palauttamiseksi osinkotuloista (lomake 6163).

Hakijan
on esitettävä palautushakemuksessa riittävä selvitys siitä, että se
rinnastuu suomalaiseen vastaavaan toimijaan, jolle osingot olisivat
verovapaita (esim. osakeyhtiö, sijoitusrahasto). Hakijan on myös
selvitettävä, että se ei tosiasiassa voi Suomen ja yhteisön asuinvaltion
välillä solmitun verosopimuksen nojalla saada kokonaisuudessaan
hyvitetyksi Suomessa perittyä lähdeveroa. Lisäksi edellytetään, että
osingonsaajan asuinvaltion ja Suomen välillä on sovittu riittävällä
tavalla verotusta koskevasta tietojenvaihdosta.

Palautushakemusten käsittelyssä noudatetaan normaaleja muutoksenhakua koskevia määräaikoja.

Lisätietoa