Suomen Kuvalehti: Näin Suomessa raiskataan: Yleensä sisätiloissa ja kännissä – poliisi selvitti yli 700 tapausta viime vuonna

Poliisi saa joka päivä noin kolme yhteydenottoa, jotka liittyvät raiskaukseen. Esimerkiksi viime vuonna raiskausilmoituksia tehtiin poliisille yhteensä 1010

Näistä rikosilmoituksista poliisi selvitti 704 tapausta. Luku ei
kerro tekijöiden määrää: yksi tekijä voi liittyä useampaan tekoon, tai
sama tekijä on kohdistanut raiskauksen useamman kerran samaan uhriin.

Tilanne on muuttunut vuosien saatossa. Vuonna 2000 poliisin tietoon
tuli huomattavasti vähemmän raiskauksia: selvitettyjä raiskausrikoksia
kirjattiin tilastoihin 326. Poliisi siis selvitti yli kaksinkertaisen
määrän raiskausilmoituksia viime vuonna kuin 15 vuotta sitten.

Syyttäjälle etenevien raiskausjuttujen määrät sen sijaan ovat välillä
nousseet, välillä laskeneet. Esimerkiksi vuonna 2013 syyttäjälle eteni
eri raiskaustapauksia yhteensä 201. Vuonna 2010 syytteitä kirjattiin
100, kun vuonna 2007 syyttäjän pöydälle päätyi 145 juttua.

Samankaltainen vaihtelevuus näkyy myös langetetuissa tuomioissa.

Tilastokeskuksen mukaan käräjä- ja hovioikeudet tuomitsivat
raiskauksesta, raiskauksen yrityksestä, törkeästä raiskauksesta tai sen
yrityksestä viime vuonna yhteensä 111 rangaistusta. Vertailun vuoksi
esimerkiksi vuonna 2010 rangaistuksia annettiin yhteensä 71, kun vuonna
2009 tuomioita luettiin yhteensä 98.

Raiskaustilastojen tulkintaa sekoittaa se, että poliisille
ilmoitetuista raiskaustapauksissa kaikki eivät johda rikostutkintaan
saatikka syyttäjälle tai oikeuteen asti.

Raiskausrikoksista ei ole olemassa täysin luotettavaa tietoa, sillä
ne ovat suurimmaksi osaksi piilorikollisuutta. Kaikki teot eivät tule
viranomaisten tietoon.

Tutkija Hannu Niemi Helsingin yliopiston
kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista sanoo, että vuosina
1997–2009 toistetun kolmen tutkimuksen tulos oli se, että raiskausten
kokonaismäärä vähentyi hiukan.

”Osa poliisin tietoon tulleiden rikosten määrän kasvusta  johtuu siitä, että poliisille ilmoittaminen on yleistynyt”, Niemi sanoo.

Myös teknologia ja viestinnän kehittyminen ovat mahdollistaneet
seksuaalirikoksia: nettipalstojen ja eri sovellusten kautta on helppo
olla yhteydessä yhä suurempaan joukkoon ihmisiä ja solmia tapaamisia.

Lisäksi vuonna 2011 tehty lakimuutos, joka koski puolustuskyvyttömiin
uhreihin kohdistuneita tekoja, on lisännyt raiskausten määriä ainakin
tilastollisesti, sillä nämä teot rangaistiin aiemmin seksuaalisena
hyväksikäyttönä.

Kuinka sitten tyypillinen raiskaus tehdään Suomessa?

”Tyypillinen raiskaus tehdään sisätiloissa. Epäillystä ja uhreista
vajaa puolet on ollut tekohetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena.
Suurin osa on sellaisia tapauksia, joissa tekijä ja uhri tuntevat
toisensa”, Niemi sanoo.

Lisätietoa