Osituksen oikeusvoima ulottuu kommandiittiyhtiöön, jonka yhtiömiehiä puolisot olivat.

VaaHO:2015:11

Perusteettoman edun palautus
Ositus
Oikeusvoima

Pesänjakaja on 30.6.2011 toimittanut osituksen A:n ja B:n välillä.
Osituksessa on ratkaistu puolisoiden väliset taloudelliset suhteet myös
Kiinteistö Oy D:n osakkeiden ja C Ky:n osalta.

Osituksessa
pesänjakaja on katsonut puolisoiden omistavan yhdessä puoliksi (½)
Kiinteistö Oy D:n osakkeet 11411 – 14130, jotka ovat oikeuttaneet
liikehuoneiston hallintaan. A:n ja B:n omistaman huoneiston arvoksi on
osituksessa vahvistettu 45.000 euroa. Pesänjakaja on tämän mukaisesti
ratkaissut, että B saa A:n osuuden Kiinteistö Oy D:n osakkeista, josta
osuudesta hänen tulee maksaa lunastusmaksuna A:lle 22.500 euroa. Tähän
liittyen pesänjakaja on tehnyt myös ratkaisun siitä, että A:lla on
oikeus saada toteutuneiden vuokratuottojen osalta 4.867,48 euroa.
Lisäksi osituksessa on ratkaistu muun muassa kysymys siitä, mikä on
ollut A:n äänettömän yhtiömiehen panoksen arvo C Ky:ssä. Pesänjakajan
toimittamassa osituksessa on siten lopullisesti ratkaistu muun ohessa
se, millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia puolisoilla on toisiinsa
nähden Kiinteistö Oy D:n osakkeiden yhteisomistajina ja toisaalta C Ky:n
yhtiömiehinä.

Hovioikeus toteaa, että kommandiittiyhtiön
yhtiömiesten välillä toimitettavan osituksen oikeusvoimavaikutus ulottuu
myös yhtiöön siltä osin kuin osituksessa on lopullisesti ratkaistu
yhtiömiesten keskinäiset yhtiön varallisuuteen ja velvoitteisiin
liittyvät kysymykset (ks. Tirkkonen, Oikeusvoimasta (Helsinki 1933), s.
463 ja Lappalainen, Siviiliprosessioikeus II (Helsinki 2001), s.
479-480).

A on nyt esittänyt kanteessaan Kiinteistö Oy D:n osakkeiden
omistuksen perusteella vaatimuksia B:tä ja C Ky:tä kohtaan sen
vuokrasopimuksen perusteella, joka on tehty C Ky:n kanssa. Hovioikeus
toteaa, että A:n osakeomistuksen arvo ja hänen oikeutensa
liikehuoneiston vuokratuloihin on lopullisesti ratkaistu puolisoiden
välillä toimitetussa osituksessa. Ositus on tältä osin tullut
lainvoimaiseksi käräjäoikeuden toteamalla tavalla 20.9.2012. Tämän
jälkeen A:lla ei ole voinut olla Kiinteistö Oy D:n osakkeiden omistuksen
perusteella muita kuin osituksessa vahvistettuja edellä selostettuja
osakkeiden lunastukseen perustuvia saatavia B:tä kohtaan. Pesänjakajan
lainvoimaisen päätöksen myötä puolisoiden yhteisomistussuhde
liikehuoneiston hallintaan oikeuttaviin osakkeisiin on purettu
osituksessa vahvistetuin ehdoin. Näin ollen A ei voi enää vaatia niitä
osituksen toimittamisen jälkeisiä vuokrasaatavia, jotka perustuvat C
Ky:n kanssa tehtyyn vuokrasopimukseen. A:n olisi tullut esittää kaikki
nämä vaatimukset puolisoiden välillä toimitettavassa osituksessa, jossa
nämä olisi voitu huomioida arvioitaessa hänen omistamiensa Kiinteistö Oy
D:n osakkeiden arvoa mukaan lukien huoneiston mahdolliset tulevat
vuokratuotot. A ei ole moittinut ositusta siltä osin kuin pesänjakaja on
katsonut, ettei hänellä ole oikeutta saada korvausta B:ltä
vuokratulojen loppumisen johdosta.

Näillä perusteilla hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion perustelut tämän kannevaatimuksen tutkimatta jättämisen osalta.

• VaaHO:2015:11