Finlex.fi: Uudet EU-säännöt rikoksen uhrien suojelusta tulivat voimaan 16. marraskuuta

Rikoksen uhrien oikeuksia koskevien uusien EU-sääntöjen soveltaminen alkoi 16. marraskuuta 2015. Kyseessä on merkittävä muutos rikoksen uhrien kohtelussa Euroopassa. Näitä sääntöjä sovelletaan kaikkiin EU:ssa rikoksen kohteeksi joutuneisiin ihmisiin heidän kansalaisuudestaan riippumatta

Kaikkien jäsenvaltioiden on nyt sovellettava näitä EU-sääntöjä. Monet direktiivissä vahvistetuista oikeuksista ovat selkeitä ja täsmällisiä. Niihin voidaan vedota suoraan kansallisessa tuomioistuimessa, vaikka direktiiviä ei vielä olisikaan saatettu täysimääräisesti osaksi kyseisen jäsenvaltion lainsäädäntöä. Rikoksen uhrien oikeuksia koskevassa direktiivissä vahvistetaan sitovat oikeudet rikoksen uhreille ja selkeä velvollisuus EU:n jäsenvaltioille varmistaa näiden oikeuksien toteutuminen käytännössä.

Näitä sääntöjä sovelletaan kaikkiin EU:ssa rikoksen kohteeksi joutuneisiin ihmisiin heidän kansalaisuudestaan riippumatta. Niitä sovelletaan myös, jos rikosoikeudellinen menettely tapahtuu EU:ssa.

Uusien sääntöjen tavoitteena on, että kaikkia rikoksen uhreja ja heidän perheenjäseniään kohdellaan kunnioittavasti ilman syrjintää ja että uhrin tarpeet otetaan huomioon.

Tärkeimmät uudet oikeudet ovat seuraavat:

– Uhrien perheenjäsenten oikeudet – Kuolleen uhrin perheenjäsenillä on samat oikeudet kuin varsinaisella uhrilla, muun muassa oikeus saada tietoa, tukea ja vahingonkorvausta. Myös henkiin jääneiden uhrien perheenjäsenillä on oikeus saada tukea ja suojelua.

– Oikeus ymmärtää ja tulla ymmärretyksi – Kaikessa yhteydenpidossa uhrien kanssa on käytettävä yksinkertaista kieltä. Yhteydenpito on mukautettava jokaisen uhrin erityistarpeisiin. On esimerkiksi otettava huomioon uhrin ikä, kieli ja mahdollinen vamma.

– Oikeus saada tietoa – Viranomaisten on annettava uhreille tietoa heidän oikeuksistaan ja tapauksestaan sekä saatavilla olevista palveluista ja avusta. Tietoa on annettava viipymättä heti, kun uhri on ensi kertaa yhteydessä viranomaisiin.

– Oikeus saada tukea – Jäsenvaltioiden on taattava, että uhreilla on mahdollisuus käyttää tukipalveluja, ja viranomaisten on helpotettava uhrin ohjaamista tällaisiin tukipalveluihin. Tuen on oltava maksutonta ja luottamuksellista. Sitä on annettava myös uhreille, jotka eivät tee virallista ilmoitusta rikoksesta. Tarjolla on oltava sekä kaikille rikoksen uhreille avoimia että erityisiä tukipalveluja. Erityistuki tarkoittaa esimerkiksi turvakoteja, psykologista tukea ja neuvontaa kaikenlaisten rikosten uhreille.

– Oikeus osallistua rikosoikeudelliseen menettelyyn – Uhreilla on aiempaa aktiivisempi rooli rikosoikeudenkäynneissä. Heillä on oikeus tulla kuulluksi ja saada tietoa menettelyn eri vaiheista. Jos uhrit eivät hyväksy päätöstä syyttämättä jättämisestä, heillä on oikeus saattaa päätös uudelleen käsiteltäväksi. Uhreilla on myös oikeus saada vahingonkorvausta. Jos jäsenvaltiossa sovelletaan restoratiivisen oikeuden menetelmiä, uusilla säännöillä varmistetaan, että uhrit voivat osallistua niihin turvallisesti.

– Oikeus saada suojelua – Uhreja on suojeltava sekä rikoksentekijältä että rikosoikeusjärjestelmältä. Kaikilla uhreilla on oikeus yksilölliseen arviointiin heidän suojelutarpeensa arvioimiseksi. On arvioitava, onko uhri alttiina rikosoikeudellisen menettelyn aikana mahdollisesti aiheutuville lisävaikeuksille. Jos on, uhrin suojelemiseksi on toteutettava erityisiä suojatoimia menettelyn aikana. Uhria on suojattava myös rikoksentekijän mahdollisesti aiheuttamalta uhalta. Erityishuomiota on kiinnitettävä lasten suojeluun.

Kaikkien jäsenvaltioiden on nyt sovellettava näitä EU-sääntöjä. Monet direktiivissä vahvistetuista oikeuksista ovat selkeitä ja täsmällisiä. Niihin voidaan vedota suoraan kansallisessa tuomioistuimessa, vaikka direktiiviä ei vielä olisikaan saatettu täysimääräisesti osaksi kyseisen jäsenvaltion lainsäädäntöä.

Lisätietoa