Poliisilla oikeus saada KELAlta salassapidettäviä tietoja henkirikostutkinnassa.
27.10.2015 | OikeusuutisetItä-Suomen HaO: Asiakirjajulkisuus – Viranomaisen tiedonsaantioikeus – Salassa pidettävä asiakirja – Virkasalaisuus – Todistamiskielto – poliisi – Oikeushyvien punninta – Kiireellisyys – Kuulematta jättäminen
Hallinto-oikeus toteaa, että keskusrikospoliisi on pyytänyt Kelalta
kaikkea sillä olevaa tietoa kadonneesta henkilöstä ja hänen kahdesta
perheenjäsenestään. Tietopyynnön mukaan katoamiseen liittyvät olosuhteet
ovat sittemmin johtaneet esitutkintaan ja tapausta tutkitaan tappona.
Keskusrikospoliisin mukaan Kelan hallussa olevat tieto on mahdollisesti
sellaista, mitä muualta ei ole saatavissa ja millä voi olla tutkinnan
kannalta erityistä merkitystä. Keskusrikospoliisi ei ole pystynyt
yksilöimään tarkemmin tietopyynnön kohdetta, koska se ei tiedä, mitä
tietoa Kelalla mahdollisesti on kadonneesta ja tämän perheenjäsenistä.
Hallinto-oikeus toteaa, että harkittaessa keskusrikospoliisin oikeutta
tiedonsaantiin asiassa on arvioitava eri viranomaisten tehtäväalueita
sekä tietojensaannin tarpeita suhteessa salassapitosäännöksillä
suojattuun oikeushyvään eli tässä tapauksessa kadonneen henkilön ja
hänen perheenjäsentensä yksityiselämän suojaan.
Poliisin tehtävänä
on muun muassa rikosten selvittäminen. Hallinto-oikeuden arvion mukaan
henkirikosten selvittämiseen liittyy erittäin vahva julkinen intressi.
Valtiojärjestyksen perusteisiin kuuluu muun muassa yhteiskuntarauhan
säilyttämisen vuoksi se, että henkirikokset pyritään selvittämään.
Hallinto-oikeus
lisäksi toteaa, että henkirikosten selvittämiseen voi liittyä myös
merkittävä yksityinen intressi. Kysymyksessä olevien perheenjäsenten
(joita vaaditut tiedot koskevat) muun muassa yksityiselämän suojaan
liittyvä perustuslaillinen sekä myös tosiasiallinen oikeus ja intressi
perheen äidin kohtalon ja mahdollisen rikoksen selvittämisestä on
erittäin suuri. Kysymys on paljolti samojen henkilöiden eri
oikeushyvistä. Henkilön tietojen suojaaminen ei saa johtaa tämän
henkilön oman edun vastaiseen lopputulokseen. Julkisuuslain yhtenä
keskeisenä tarkoituksena on turvata henkilöiden mahdollisuutta ajaa
oikeudellisia asioitaan (tässä selvittää perheen äidin kohtalo ja
esittää sen perusteella mahdollisesti vaatimuksia), mikä voi tässä
tapauksessa käytännössä tapahtua vain keskusrikospoliisin suorittaman
rikostutkinnan ja sen sisältämän tiedonsaantioikeuden kautta. Myös
julkinen intressi puoltaa samaa johtopäätöstä kuin edellä selostetut
yksityiseen etuun liittyvät näkökulmat. Asiassa ei ole ilmennyt myöskään
mahdollisen rikoksesta epäillyn tai mahdollisen uhrin omaisten
oikeuksiin liittyviä tai muita erityisiä seikkoja, jotka tietojen
yleisen suojaamisen lisäksi puoltaisivat nyt tietopyynnön hylkäämistä.
Hallinto-oikeus päätyi pääasiassa seuraaviin johtopäätöksiin.
Asiaa
kokonaisuutena arvioiden hallinto-oikeus on tullut siihen
johtopäätökseen, että tietopyynnön perusteen ja henkirikosten
selvittämistä koskevan vahvan julkisen intressin johdosta poliisilain 4
luvun 2 §:n 1 momentin säännöstä ja oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 23 §:n
säännöstä on tulkittava siten, ettei virkasalaisuus estä tiedon
ilmaisemista poliisille esitutkintaa varten.