OM: Suomi antoi selvityksen suljettujen laitosten olojen kehittämisestä

Suomen hallitus on vastannut Eurooppalaiselle komitealle kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen estämiseksi (CPT). Vastauksessa selvitetään, mihin toimenpiteisiin Suomen viranomaiset ovat ryhtyneet komitean syksyllä 2014 suljettuihin laitoksiin tekemän tarkastuskäynnin johdosta

Komitean valtuuskunta kävi määräaikaisella tarkastuskäynnillään
seitsemällä poliisilaitoksella, päihtyneiden selviämisasemalla, kahdessa
ulkomaalaisten säilöönottoyksikössä, Helsinki-Vantaan lentoasemalla
sijaitsevassa Rajavartiolaitoksen säilöönottotilassa, neljässä
vankilassa sekä Niuvanniemen psykiatrisessa sairaalassa.

Komitean
suosittamat parannukset liittyvät muun muassa tutkintavankien
säilyttämiseen poliisin tiloissa, niin sanottujen paljujen käyttöön
joissakin vankiloissa wc:n sijasta, suljetuilla osastoilla olevien
vankien olosuhteisiin sekä tahdosta riippumattomaan psykiatriseen
sairaalahoitoon määräämistä koskeviin tuomioistuinkäsittelyihin.

Suomi
on jo aiemmin kuluvana vuonna antanut CPT:lle tutkintavankien
säilyttämistä koskevat vastaukset, jotka komitea pyysi kiireellisinä.

Nyt julkaistavassa vastauksessaan Suomi selvittää muun muassa terveyden- ja sairaanhoitoa poliisivankiloissa.
Niissä järjestetään vapautensa menettäneille aina tarvittava
lääketieteellinen hoito matalalla kynnyksellä, vaikka terveystarkastusta
ei järjestetäkään kaikille ilman lääketieteellistä perustetta.
Poliisilaitoksilla säilytettäville päihtyneille saadaan tarpeen
vaatiessa nopeasti sairaanhoitopalvelua terveyskeskuksista ympäri
vuorokauden.

Komitea suositteli, että poliisi lopettaa
välittömästi mekaanisten rajoittamiskeinojen, kuten sänkyyn sitomisen
käytön. Suomi toteaa vastauksessaan, että toimintavapauden rajoittaminen
perustuu lakiin ja käytettävät rajoittamisvälineet ovat
Poliisihallituksen tai poliisin ylijohdon hyväksymiä. Muiden kuin
hyväksyttyjen välineiden käyttö on kielletty. Henkilön sitominen ns.
rauhoittamisvuoteeseen on lyhytaikainen toimenpide ja siitä ollaan
välittömästi yhteydessä terveydenhuoltohenkilöstöön, joka tulee
tarkastamaan henkilön terveydentilan.

Ulkomaalaisten säilöönottoyksiköissä
komitea kehotti varmistamaan, että kaikille saapuville tehdään
viivyttelemättä terveystarkastus. Suomi vastaa, että kaikille Metsälän
säilöönottoyksikköön tuleville tarjotaan mahdollisuutta mahdollisimman
pikaiseen terveystarkastukseen. Vastauksessa todetaan, etteivät kaikki
kuitenkaan halua terveystarkastusta. Myös Joutsenon säilöönottoyksikössä
terveystarkastukset tehdään mahdollisimman pikaisesti 3 vuorokauden
sisällä saapumisesta.

Komitea toivoi, että uuden
säilöönottoyksikön avautuminen auttaisi lopettamaan säilöön otettujen
ulkomaalaisten sijoittamisen poliisin tiloihin. Joutsenon
säilöönottoyksikkö on otettu käyttöön syksyllä 2014, mikä on vähentänyt
säilöön otettujen sijoittamista poliisin tiloihin. Lyhytaikaisia
säilöönottoja poliisin tiloihin joudutaan tekemään edelleen etenkin
pohjoisemmassa Suomessa, jossa ei ole säilöönottoyksikköä. Parhaillaan
sisäministeriö selvittää mahdollisuuksia vähentää erityisesti
alaikäisten, haavoittuvassa asemassa olevien ja perheellisten
ulkomaalaisten säilöönottoa.

Vankiloiden osalta komitea
kiinnitti huomiota mm. paljuselleihin, vangeille tarjottavaan toimintaan
sekä terveydenhuoltopalveluihin. Suomi kertoo vastauksessaan, että
tällä hetkellä paljusellejä on yhteensä 180 Helsingin ja Hämeenlinnan
vankiloissa. Kumpikin vankila on tarkoitus peruskorjata vuoden 2018
loppuun mennessä, jolloin paljuselleistä päästään eroon. Näissä
selleissä nyt asuvat vangit pääsevät käymään wc:ssä kaikkina vuorokauden
aikoina.

Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on lisätä
vankiloiden suljetuilla osastoilla asuvien vankien mahdollisuuksia
osallistua toimintaan. Elinkautista ja pitkää tuomioita suorittavien
vankien erityistarpeisiin kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota.

Vankilaan
tuleville vangeille tehdään terveystarkastus pääsääntöisesti 24 tunnin
kuluessa saapumisesta. Vankiterveydenhuolto on tarkoitus siirtää
oikeusministeriöltä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle
vuonna 2016.

Niuvanniemen psykiatrisessa sairaalassa
komitea suositti rajoitusvaatteiden käytön lopettamista
lähitulevaisuudessa. Suomi vastaa, että rajoitusvaatteita käytetään vain
poikkeuksellisesti ja välttämättömissä tilanteissa. Sairaala pyrkii
kehittämään käytäntöjään komitean suositusten mukaisesti.
Mielenterveyslakia uudistetaan lähivuosien aikana ja tällöin arvioidaan
rajoitusvaatteen käyttöä koskevaa sääntelytarvetta.

Komitea
kehotti viranomaisia toimiin sen varmistamiseksi, että tahdosta
riippumatonta sairaalahoitoa käytettäessä on aina tarkoituksenmukainen
ja nopea tuomioistuinkäsittely. Lisäksi psykiatrisilla potilailla
pitäisi olla näissä tapauksissa todellinen oikeus tulla
henkilökohtaisesti tuomarin kuulemiksi.

Suomi vastaa, että
käsittelyajat hallinto-oikeuksissa eivät juurikaan voi olla
keskimääräistä 1,2 kuukautta lyhyempiä, koska mm. kirjallisten lausumien
antamiselle on varattava kohtuullinen määräaika. Tuomioistuimella on
myös harkintavalta päättää, milloin suullisen käsittelyn järjestäminen
on tarpeen. Suullisia käsittelyjä, joissa potilasta kuullaan
henkilökohtaisesti, on toimitettu yli puolessa niistä asioista, joissa
sitä on pyydetty. Suullisen käsittelyn pyyntöjä on evätty esimerkiksi
silloin, kun edellisestä suullisesta käsittelystä on alle vuosi tai kun
sairaalan lääkärin tekemä päätös on kumottu ja asia on palautettu
uudelleen käsiteltäväksi esimerkiksi jollakin menettelyyn liittyvällä
perusteella.

Lisätietoa