Hyvin alhaisen THC-pitoisuuden hampun maahantuonti oli huumausainerikoksena rangaistaistavaa

HelHO:2015:8

Huumausainerikos
Törkeä huumausainerikos
Rangaistavuus

Kohta 1: Tullilaboratorion tutkimusselosteesta ilmeni, että 17,9 gramman kannabiskasvin THC-pitoisuus on ollut 1,7 p-%.

Kohta 2: Tullilaboratorion toisesta tutkimusselosteesta ilmeni, että näytteen 1
on todettu sisältävän 2,16 kiloa kuivattuja kasveja, jotka ovat
sisältäneet pieniä määriä THC:tä pitoisuuden ollessa alle 0,1 p-%,
näytteen 3 on todettu sisältävän 89,9 grammaa kuivattuja kasveja, jotka
ovat sisältäneet THC:tä pitoisuuden ollessa 0,5 p-%, näytteen 4 on
todettu sisältävän 2,13 kiloa kuivattuja kasveja, jotka ovat sisältäneet
pieniä määriä THC:tä pitoisuuden ollessa 0,1 p-%, näytteiden 5, 6, 7 on
todettu sisältävän 1,31 kiloa, 2,04 ja 2,69 kiloa kuivattuja kasveja,
jotka ovat sisältäneet pieniä määriä THC:tä näytteiden pitoisuuden
ollessa alle 0,1 p-%, näytteiden 16 ja 17 on todettu sisältävän 1,1
grammaa ja 4,7 grammaa kasvirouhetta ja kuivattuja kasveja, jotka ovat
sisältäneet THC:tä ja näytteiden 18 ja 19 on todettu sisältävän 934,9
grammaa ja 1,35 kiloa kasvirouhetta, joka on sisältänyt pieniä määriä
THC:tä näytteiden pitoisuuden ollessa alle 0,1 p-% ja 0,1 p-%.

Itä-Suomen syyttäjänviraston päätös syyttämättäjättämisestä koskee
A:ta. Päätöksen mukaan A on toukokuussa 2009 vuokrannut 1,7 hehtaaria
peltoa Keiteleeltä ja kylvänyt koneellisesti pellolle eri lähteistä
hankkimiaan hampun siemeniä. Asiassa on tutkittu, onko A viljellyt
hamppua käytettäväksi huumausaineena tai sen raaka-aineena. Päätöksen
mukaan asiassa ei ole todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn
syyllisyyden tueksi.

A on kertonut, että hän oli saanut kasvit
ennen Suomeen tuloaan Viron poliisilta. Kasveilla oli vapaa liikkuvuus.
Hän oli myynyt hamppua Suomessa laillisesti muun muassa teenä. Hänen oli
tarkoitus jatkossa toimia Virossa Cannabis Sativa Oü:n
toimitusjohtajana ja yrittäjänä. Hän oli tuonut erän Suomeen myydäkseen
sitä teenä erilaisilla festivaaleilla. Teen myynti olisi tuottanut noin
500 euroa päivässä.

Käräjäoikeus: Kannabiksen käyttö huumausaineena perustuu sen THC-pitoisuuteen. Ottaen
huomioon syytekohdan 2 kannabiskasvien huomattavan alhainen
THC-pitoisuus, on selvää, ettei niillä olisi ollut minkäänlaista
menekkiä Suomen huumausainemarkkinoilla. Kasvien huomattavan alhainen
THC-pitoisuus huomioon ottaen käräjäoikeus katsoo, ettei kasveja olisi
voitu millään järkevällä tavalla voitu hyödyntää huumausainekäytössä
eikä tällaiselle huumausaineelle ole Suomessa myöskään markkinoita. Tämä
tukee A:n väitettä siitä, että kasvit oli tuotu Suomeen muussa
tarkoituksessa kuin käytettäväksi huumausaineena.

Neuvoston asetuksen yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä
koskevista yhteisistä säännöistä tietyistä viljelijöiden
tukijärjestelmistä (N:o 1782/2003) 52 artiklan mukaan tuen saamisen
edellytyksenä on hampun tuotannossa, että tuotannossa käytettyjen
lajikkeiden tetrahydrokannabinolipitoisuus saa olla enintään 0,2
prosenttia.

Hylätty syyte:  2.Törkeä huumausainerikos 06.04.2013

Syyksi luettu rikos: 1.Huumausainerikos 22.11.2012
Rikoslaki 50 luku 1 §

Rangaistusseuraamukset

Sakko
10 päiväsakkoa a 6,00 euroa = 60,00 euroa

Hovioikeus: Asiassa on riidatonta, että kohdan 1 kannabiserästä otetun 17,9 gramman
näytteen THC-pitoisuus on ollut 1,7 painoprosenttia. Riidatonta on myös,
että kohdan 2 kannabiserä on siitä otettujen näytteiden mukaan
sisältänyt THC:tä siten, että 89,9 gramman näyte on sisältänyt THC:tä
0,5 painoprosenttia ja muu osuus syytteen noin 12.700 gramman
kokonaismärästä on sisältänyt joko 0,1 painoprosenttia tai tätä vähemmän
THC:ta. 3.045,8 gramman osuus A:n hallussa ollutta kannabista ei ole
sisältänyt lainkaan THC:ta eikä häntä tältä osin ole syytetty
rikoksesta.

Hovioikeus toteaa, että rikoslain 50 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa
ei toisin kuin viljelyä koskevassa 2 kohdassa ole edellytetty sitä, että
huumausainetta tuotaisiin maahan tai vietäisiin maasta huumausaineena
käytettäväksi. Pykälän 2 tai 3 kohdassa tai huumausainelaissa tai sen
taustalla olevassa huumausaineyleissopimuksessa ei ole asetettu
huumausaineen määritelmän kannalta mitään alarajaa kannabiksen
THC-pitoisuudelle. Koska THC:tä voidaan pitää kannabiksen tärkeimpänä
vaikuttavana aineena, on huumausaineen käsitteen tulkinnan kannalta
kuitenkin edellytettävä sitä, että teon kohteena ollut kannabis
ylipäänsä sisältää THC:ta…

Kun edellä kuvatut lain säännökset huomioiden vähäisenkin määrän THC:ta
sisältävä kannabis voidaan katsoa huumausaineeksi ja koska huumausaineen
maahantuonti on yksiselitteisesti kiellettyä, tulee A:n syyksi lukea
huumausainerikos kohdissa 1 ja 2 jo tällä perusteella. Merkitystä ei
tältä osin ole sillä, että vähäisen määrän THC:ta sisältävän kannabiksen
käyttäminen huumausaineena voi sellaisenaan olla
epätarkoituksenmukaista. Koska lain säännökset ovat tältä osin selviä ja
yksiselitteisiä, ei merkitystä A:n tahallisuuden kannalta ole myöskään
häneen kohdistuvalla ja 6.8.2012 annetulla
syyttämättäjättämispäätöksellä, etenkin kun mainitussa päätöksessä on
ollut kyse kannabiksen kasvattamisesta.

Näin ollen A on syyllistynyt huumausainerikokseen myös kohdassa 2 ja
käräjäoikeuden tuomiota on tältä osin muutettava. Kohdan 1 osalta
käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei ole ilmennyt aihetta…

Punnitessaan 2 kohdan osalta edellä selostettuja teon törkeyttä
puoltavia ja sitä vastaan esitettyjä seikkoja, hovioikeus katsoo, että
tekoa on, huomioon ottaen kannabiksen suuri määrä ja teon olosuhteet,
kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Näin ollen A on
syyllistynyt törkeään huumausainerikokseen.

Rangaistusasteikko törkeästä huumausainerikoksesta on edellä todetusti
yhdestä kymmeneen vuoteen vankeutta. Ottaen huomioon teon kohteena
olleen kannabiksen huomattavan alhaisen THC-pitoisuuden, hovioikeus
katsoo, että A:lle tuomittavan rangaistuksen on tässä asiassa oltava
tuntuvasti vastaavasta kannabiserästä tavanomaisesti tuomittavaa
rangaistusta lievempi. Hovioikeus arvioi oikeudenmukaiseksi
rangaistukseksi 1 vuoden ja 2 kuukauden vankeusrangaistuksen.