Verohallinnon ohje velkajärjestelyn vaikutuksesta verotuksessa

Ohjeessa käsitellään velkajärjestelyn vaikutusta luonnollisen henkilön verotuksessa. Ohje korvaa aikaisemman diaarinumeroimattoman ohjeen Velkajärjestely.

1 Yleistä velkajärjestelystä

Yksityishenkilön
velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) tarkoituksena on mahdollistaa
maksuvaikeuksiin joutuneen yksityishenkilön taloudellisen tilanteen
korjaaminen. Velkajärjestely voidaan myöntää velalliselle joka on
muutoin kuin tilapäisesti kyvytön maksamaan velkojaan.

Ennen
velkajärjestelyn hakemista velallisen on lain 11 §:n mukaisesti
selvitettävä mahdollisuudet päästä velkojien kanssa sovintoratkaisuun
velkojensa järjestelemisestä, jos se ei ole ilmeisen tarpeetonta
velallisen vähäisen maksukyvyn, velkojien suuren lukumäärän,
tuntemattomien velkojien tai muun syyn vuoksi.

Velkajärjestely
tulee vireille velallisen hakemuksesta. Aviopuolisot, yhteisvastuulliset
kanssavelalliset sekä velallinen ja takaaja voivat hakea
velkajärjestelyä yhdessä. Velkajärjestelystä päättää tuomioistuin.
Velkajärjestelyssä tuomioistuin vahvistaa velalliselle maksuohjelman,
joka vastaa hänen maksukykyään. Maksuohjelma korvaa velallisen
alkuperäiset maksuvelvoitteet. Maksuohjelman vahvistaminen ei edellytä
velkojien suostumusta. Maksuohjelma voi raueta, jos velallinen laiminlyö
ohjelman mukaisen maksuvelvollisuutensa. Maksuohjelmaa voidaan myös
muuttaa, jos olosuhteet muuttuvat olennaisesti.

Velkajärjestely
alkaa lain 3 §:n mukaan siitä ajankohdasta, jona tuomioistuin on tehnyt
päätöksen velkajärjestelyn aloittamisesta. Saman säädöksen 3 kohdan
mukaan velkajärjestelyn piiriin kuuluvalla velalla tarkoitetaan kaikkia
ennen velkajärjestelyn alkamista syntyneitä velkoja sekä
velkajärjestelyn alkamisen ja maksuohjelman vahvistamisen välisenä
aikana kertyviä korkoja sekä velallisen maksettavaksi määrättyjen
tällaisten velkojen perimis- ja täytäntöönpanokuluja. Velkajärjestely
koskee velallisen kaikkia velkojia ja syrjäyttää pakkotäytäntöönpanon,
konkurssin ja ulosoton.

Velkajärjestely estää lain 13 §:n mukaan
myös sen piiriin kuuluvan velan maksun laiminlyöntiin perustuvan
velalliselle haitallisen hallinnollisen päätöksen tekemisen.
Velkajärjestelyn kohteena olevaan henkilöä ei voida poistaa esimerkiksi
ennakkoperintärekisteristä.

2 Velkajärjestelyn keinot

Tuomioistuimen vahvistamassa maksuohjelmassa voidaan lain 25 §:n mukaan käyttää seuraavia velkajärjestelyn keinoja:

1. muuttaa velan maksuaikataulua
2. määrätä, että velallisen maksusuoritukset on luettava ensin velan pääoman ja vasta sen jälkeen luottokustannusten lyhennykseksi
3. alentaa jäljellä olevaan luottoaikaan kohdistuvien luottokustannusten maksuvelvollisuutta
4. alentaa maksamatta olevan velan määrää
5. poistaa velan maksuvelvollisuus kokonaan.

Lain 26 §:n mukaan niin sanotun vakuusvelan määrää ei voida
alentaa tai velkaa poistaa kokonaan. Sen sijaan säännöksen mukaan
vakuusvelan erääntynyttä viivästyskorkoa voidaan alentaa tai poistaa se
kokonaan. Velkajärjestely voi sisältää myös velan maksamisen kokonaan
tai osittain kertasuorituksena tätä tarkoitusta varten otettavalla
uudella velalla.

Ylen sivut3 Velkajärjestelyn vaikutukset verotuksessa

3.1 Velkojen ja korkojen muutokset

Velan
maksuaikataulun muuttamisella ei ole vaikutuksia verotukseen. Jos
velallisen maksusuoritukset luetaan maksuohjelman mukaan ensin velan
pääoman ja vasta sen jälkeen velan korkojen lyhennykseksi, velan korkoa
ei tällaisessa järjestelyssä lisätä velan pääomaan eikä laskettua korkoa
voi vähentää (katso tarkemmin Korkojen vähentäminen henkilöverotuksessa
-ohjeen kohta 7.2).

Velan määrän alentaminen tai poistaminen ei
aikaansaa velalliselle veronalaista tuloa, jos saaminen on velkojalle
arvoton (KHO 1972-I-51 ja KHO 1972-II-553). Jos tuomioistuin
maksuohjelmassa alentaa maksamatta olevan velan määrää tai poistaa velan
maksuvelvollisuuden kokonaan, voidaan saamisen tältä osin katsoa olevan
maksuohjelman vahvistamishetkellä arvoton. Jos velallinen ja velkoja
tai velkojat sopivat vapaaehtoisesti velan alentamisesta tai
poistamisesta kokonaan, on tapauskohtaisesti selvitettävä, onko saamista
sopimishetkellä pidettävä velkojille arvottomana vai ei.

Jos
velallista ei ole pidettävä velkajärjestelyn edellyttämällä tavalla
maksukyvyttömänä, on alennettua tai anteeksiannettua velkaa tapauksesta
riippuen pidettävä joko lahjana tai veronalaisena ansiotulona.
Esimerkiksi silloin, jos tuomioistuin on vahvistanut palkansaajan
maksusuunnitelman, voidaan koron alentamista tai poistamista pitää
maksukyvyttömyydestä johtuvana. Erääntymättömän koron alentamisesta tai
anteeksiantamisesta ei tällaisessa tilanteessa synny velalliselle
verotettavaa etuutta.

Palkansaaja ei saa myöskään veronalaista
etuutta, jos työsuhdelainan korkoa alennetaan tai se annetaan kokonaan
anteeksi velkajärjestelyn perusteella. Jos kysymyksessä on vapaaehtoinen
velkojen järjestely, joudutaan velkajärjestelyn edellytyksenä oleva
maksukyvyttömyys selvittämään näissäkin tilanteissa tapauskohtaisesti.

3.2 Saamisen menetys

Tuloverolaissa
ei ole säännöstä, jonka mukaan velkoja voisi vähentää saamisen
raukeamisesta aiheutuneen lopullisen arvonmenetyksen verotuksessaan.
Velallisen maksukyvyttömyydestä johtuvaa saamisen raukeamista ei
rinnasteta myöskään luovutustappioon. Jos tuomioistuin alentaa
maksamatta olevan velan määrää yksityishenkilön velkajärjestelystä
annetun lain mukaan vahvistamassaan maksuohjelmassa, velkojalla ei siten
ole tuloverolain mukaan oikeutta vähentää saamisen osittaisen
raukeamisesta tai kokonaan raukeamisesta aiheutunutta menetystä.

3.3 Takausvelan korko

Velkajärjestelyn
alkaminen ei estä velkojaa perimästä velkaa takaajalta taikka kolmannen
henkilön asettaman vakuuden arvosta eikä irtisanomasta tai muuten
eräännyttämästä takaajan tai edellä tarkoitetun vakuuden asettajan
velkaa.

Tuloverolain 58a §:ssä on säädetty takausvelan koron
vähennyskelpoisuudesta. Takaajalla tai muun vakuuden asettajalla on
oikeus vähentää sitoumuksensa perusteella suorittamansa velan tai sen
suorittamista varten ottamansa velan korot, jotka ovat kertyneet siitä
alkaen, kun velallinen on todettu maksukyvyttömäksi. Nämä korot ovat
kuitenkin vähennyskelpoisia vain, jos alkuperäisellä velallisella olisi
ollut oikeus niiden vähentämiseen elinkeinotoimintaan tai maatalouteen
kohdistuvina korkoina.

Jos alkuperäinen, yksityishenkilön
velkajärjestelyn piiriin kuuluva velallinen on vastuunsa perusteella
maksanut takaajalle tai muulle vakuuden asettajalle hyvityksen, hänellä
on oikeus korkoa koskevien säännösten mukaan vähentää siihen sisältyvä
velan korkoa vastaava osuus.

3.4 Omaisuuden realisointi

Tuomioistuimen
vahvistama maksuohjelma voi sisältää mm. omaisuuden muuttamisen rahaksi
yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 37 §:ssä säädetyllä
tavalla. Myös vapaaehtoinen velkojen järjestely voi johtaa omaisuuden
rahaksi muuttamiseen. Tällaisten toimenpiteiden veroseuraamukset
määräytyvät tuloverolain luovutusvoittosäännösten nojalla.
Luovutusvoittojen verotuksesta eri tilanteissa on kerrottu tarkemmin
ohjeessa Omaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot luonnollisen henkilön
tuloverotuksessa.

Lisätietoa