Aluehallintovirasto: Rahanpesulain velvoitteita ei tunneta tarpeeksi

Kesän 2015 aikana Etelä-Suomen aluehallintovirasto lähetti sähköpostikyselyn melkein 800 elinkeinonharjoittajalle. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ilmoitusvelvollisten rahanpesulain tuntemusta ja lain asettamien velvoitteiden noudattamista

Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo toimivaltaisena viranomaisena
rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä
annetun lain (503/2008, jäljempänä rahanpesulaki) noudattamista sille
laissa määrätyillä toimialoilla koko maassa.

Aluehallintovirasto aloittaa syksyn 2015 aikana nyt
tehdyn kyselyn perusteella kohdennettavat valvontakäynnit, joiden
tarkoituksena on selvittää perusteellisemmin rahanpesulain asettamisen
velvoitteiden noudattamista.

Sähköpostikyselyyn osallistuneet toimialat olivat omaisuudenhoito- ja
yrityspalvelut, panttilainaustoiminta, valuutanvaihtotoiminta sekä ns.
arvokkaiden tavaroiden kauppiaat, kuten antiikkiliikkeet ja
antikvariaatit, henkilöautojen ja kevyiden moottoriajoneuvojen
vähittäiskauppa, huutokauppakamarit ja taideliikkeet. Kyselyn
vastaajiksi valittiin edustava otos jokaiselta mukana olleelta
toimialalta ja eri liikevaihtoluokasta ympäri Suomen.

Rahanpesulain mukaan asiakas tulee tunnistaa muun muassa vakituista
asiakassuhdetta perustettaessa tai jos suoritettavan liiketoimen suuruus
on yksistään taikka toisiinsa kytkettyinä yhteensä vähintään 15.000
euroa. Myös tosiasiallinen edunsaaja, se luonnollinen henkilö, jonka
hyväksi liiketoimi tehdään, on tunnistettava ja tarvittaessa
todennettava tämän henkilöllisyys. Elinkeinonharjoittajalla tulee myös
olla työntekijöille laaditut toimintaohjeet rahanpesulain
noudattamiseksi ja sen tulee laissa määritellyissä tilanteissa tehdä
ilmoitus rahanpesun selvittelykeskukselle.

Saaduissa vastauksissa oli suurta hajontaa liittyen muun muassa
käteisen rahan vastaanottamiseen, asiakkaan tunnistamiseen, saatujen
tietojen säilyttämiseen, rahanpesun estämisestä laadittuihin
toimintaohjeisiin sekä rahanpesun selvittelykeskukselle tehtyihin
ilmoituksiin. Iso osa elinkeinonharjoittajista oli valveutuneita lain
asettamista velvoitteista ja sen noudattamisesta, mutta monien osalta on
paljon parannettavaakin. Lisäksi vastauksista kävi ilmi, ettei
rahanpesulaki tule sovellettavaksi kuin pieneen osaan kaikista
tavarakauppaa harjoittavista liikkeistä käteissummien jäädessä yleensä
huomattavasti alle laissa määritellyn 15.000 euron rajan. Uuden
rahanpesudirektiivin myötä raja tosin laskee 10.000 euroon
todennäköisesti jo vuoden 2017 alussa.

Aluehallintoviraston verkkosivuilla
on ohjeistusta rahanpesulain noudattamisesta, sekä yleisohje että
toimialakohtaisia erityisohjeita. Kaikki ohjeet löytyvät molemmilla
kotimaisilla kielillä. Lisäksi yleisohjeesta on myös englanninkielinen
versio.

Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikkö on myös äskettäin
laatinut oman selvityksensä valuutanvaihtotoimintaan sekä
omaisuudenhoito- ja yrityspalveluihin liittyvän harmaan talouden riskin
osalta. Kyseinen selvitys löytyy täältä.

Lisätietoa