Yle.fi: Identiteettivarkaus ei enää pelkkää petkuhuiputusta vaan oikea rikos

Ensi viikon perjantaina identiteettivarkaudesta tulee Suomessa rikos, josta voi rapsahtaa rangaistukseksi sakko. Muutos liittyy EU:n tietoverkkorikosdirektiiviin, joka velvoittaa tekemään muutoksia Suomen rikoslakiin

Nettipoliisin mukaan teko olisi pitänyt kriminalisoida jo vuosia sitten. Nyt ihmisillä on jo vahva mielikuva siitä, että somen valeprofiilit eivät ole rikollisia

– Kysymys on täysin uudesta rikoslain pykälästä ja on
luonnollisesti vielä tässä vaiheessa vaikea tietää, miten se tulee
käytännössä toimimaan, oikeusministeriön erityisasiantuntija Sanna
Mikkola sanoo.

Identiteettivarkaus eli toisen henkilötietojen
oikeudeton käyttö ei sellaisenaan ole aiemmin ollut rikos, ellei siihen
ole liittynyt esimerkiksi toisen kunnian loukkaamista tai petosta.

Mikkolan mukaan uuden pykälän toimintaa seurataan ja toimiin ryhdytään, jos ongelmia ilmenee.

– Usea taho, mukaan lukien työryhmässä edustettuna ollut
poliisi, on ollut tämän muutoksen kannalla ja on nimenomaan halunnut
identiteettivarkautta koskevaa itsenäistä rikospykälää. Kysymys on
sakolla rangaistavasta rikoksesta ja Suomen lainsäädännössä on jo
nykyisin paljon sellaisia säännöksiä, jotka sinänsä kattavat nämä
vakavimmat tekomuodot eli esimerkiksi petoksen tai kunnianloukkauksen,
Mikkola sanoo.

Nyt rangaistavaa on periaatteessa myös pelkän
valeprofiilin tekeminen, jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät.
Toisen nimissä esiintymisestä tulee asianomistajarikos eli poliisi
tutkii juttua vain, jos uhri vaatii tekijälle rangaistusta.

Lakiteksti
on muotoiltu siten, että identiteettivarkaudesta voidaan tuomita, jos
erehdyttääkseen kolmatta osapuolta käyttää oikeudettomasti toisen
henkilötietoja, tunnistamistietoja tai muuta vastaavaa yksilöivää tietoa
ja aiheuttaa taloudellista vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa.
Laki koskee yksityishenkilöiden lisäksi myös esimerkiksi yrityksiä.

–
Haitan ei tule olla ihan pieni vaan vähäistä suurempi. Käytännössä
olemme ajetelleet tilanteita, joissa esimerkiksi samassa yhteydessä on
tehty petos ja tilanteesta aiheutuneiden aiheettomien laskujen
selvittäminen aiheuttaa huomattavaa vaivannäköä. Jos on luotu
valeprofiili toisen henkilötiedoilla, sen poistamisesta voi aiheutua
varsin suurta haittaa, Mikkola selventää.

Moraalinen viesti ihmisille

Identiteettivarkauksista on jo nyt kirjattu rikosilmoituksia esimerkiksi kunnianloukkauksina.

–
Nyt kriminalisoidaan myös tilanteet, joissa tehdään feikkiprofiili. Osa
tapauksista on sellaisia, että otetaan vain kuva ja laitetaan eri nimi.
Mielestäni ne eivät välttämättä täytä rikoksen tunnusmerkistöä, vaikka
toisen kuvalla esiinnytkin, Helsingin poliisin ylikonstaapeli,
nettipoliisi Marko Forss sanoo.

Hän vertaa identiteettivarkauksia
nettiin liittyviin kunnianloukkausjuttuihin ja niiden etenemiseen. Hyvin
moni näiden juttujen tutkinnoista lopetetaan vedoten rikoksen
vähäisyysperusteeseen.

– Ehkä se on enemmän sellainen moraalinen viesti. Signaali on hyvä, että identiteettivarkauksia ei saa tehdä, Forss sanoo.

Hän
painottaa, että kansalaisen näkökulmasta on tärkeintä, että
feikkiprofiili saadaan poistettua. Identiteettivarkauden kriminalisointi
ei paranna Forssin mukaan poliisin mahdollisuuksia profiilin
poistamiseen.

– Edelleen parhaimpana mahdollisuutena säilyy se,
että asianomainen itse ilmoittaa omalla oikealla profiilillaan asiasta
ylläpitoon, jolloin väärä profiili usein poistuu parhaiten.

“Olisi pitänyt toimia jo aiemmin”

Lakimuutokset
valmisteltiin oikeusministeriön työryhmässä, jossa oli mukana eri
alojen edustajia. Työryhmä ei kuitenkaan ollut yksimielinen.
Sisäministeriön poliisitarkastaja Antti Simanainen kritisoi, sitä, että
juttujen selvittämiseksi tarvittavien tunnistamistietojen hankinta voi
osoittautua ongelmalliseksi. Identiteettivarkaus ei nimittäin
mahdollista televalvonnan käyttöä pakkokeinona.

Työryhmässä mukana ollut Simanainen sanoo nostaneensa asian esille kentältä saamiensa viestien perusteella.

–
Voimaantuleva lainsäädäntö ei anna poliisille mahdollisuuksia käyttää
kaikkia sellaisia tutkintakeinoja, jotka edesauttaisivat rikoksen
selvittämistä, Simanainen sanoo.

Televalvontaoikeudesta
väännettiin lain valmisteluvaiheessa. Identitettivarkauksiin ei
kuitenkaan annettu oikeutta, koska sen katsottiin kuuluvan pakkokeinona
vakavamman rikollisuuden tutkintaan.

– Tämä vaikeuttaa selkeästi poliisin
tiedonhankintamahdollisuutta ja lisää kynnystä siihen, että juttu
rajoitetaan suoraan pois. Some-rikokset arkipäiväistyvät mutta
pakkokeinot eivät, Forss sanoo.

Identiteettivarkauden
kriminalisointia on mietitty jo aiemmin, mutta asia ei silloin edennyt.
Forss oli mukana aiemmassa työryhmässä, joka pohti asiaa.
Sisäministeriön työryhmän mietintö valmistui jo vuonna 2010.

–
Silloin jo nähtiin niitä ongelmia, joita tuli identiteettivarkauksista
ja jos me olisimme halunneet tuoda sitä selkeästi esille, olisi pitänyt
kriminalisoida jo muutamia vuosia sitten. Nythän on ihmisillä se
mielikuva, että feikkinä saa esiintyä eikä se ole rangaistavaa.
Etsikkoaika vähän kuin meni jo.

Forssia harmittaa, koska lainsäädäntö reagoi hitaasti verrattuna sosiaaliseen mediaan

Lisätietoa