Poliisiammattikorkeakoulu: Julkiset hankinnat, rakentaminen ja politiikka korruption riskikohteita

Julkiset hankinnat, poliittinen toimintaympäristö sekä rakennusala ja yhdyskuntasuunnittelu ovat korruption riskikohteita 2010-luvun Suomessa. Poliisiammattikorkeakoulun tuoreessa raportissa kartoitettiin korruption riskikohteita tutkimushavaintojen ja asiantuntijahaastattelujen perusteella

Nyky-Suomessa korruptio näkyy esimerkiksi julkisissa hankinnoissa
mittavina tarjouskartelleina, rakennus- ja kaavoitustoiminnassa
monimutkaisina suunnittelukokonaisuuksina sekä politiikassa omia etuja
ajavina korkean tason verkostoina.

– Korruption riski liittyy useimmiten liike-elämän ja viranomaisten
suhteisiin, eikä sallitun ja kielletyn rajaa ole läheskään aina helppo
havaita. Keskeisimmissä riskikohteissa on yleensä kysymys vaikeasti
havaittavasta rakenteellisesta korruptiosta, ja sovitut etuudet ovat
jotakin muuta kuin rahaa, arvioi tutkimusjohtaja Vesa Muttilainen Polamkista.

Suuret summat ja hankalat prosessit altistavat korruptiolle

Tutkimusta varten selvitettiin ensin korruption riskikohteita
kotimaisten ja kansainvälisten kyselyjen ja muiden tutkimusten avulla.
Tarkempaan tarkasteluun valittiin kolme kohdetta: julkiset hankinnat,
poliittinen toimintaympäristö sekä rakennusala ja yhdyskuntasuunnittelu.
Niistä kerättiin lisätietoa haastattelemalla 15 kokenutta
asiantuntijaa, jotka ovat työssään perehtyneet korruptioon ja sen
torjuntaan.

Asiantuntijoiden mukaan julkisissa hankinnoissa korruptiolle altistavat
suuret rahamäärät sekä hankintaprosessin ja lainsäädännön
monimutkaisuus.

Myös rakennusalalla liikkuu paljon rahaa, ja osa alan korruptiosta
liittyykin rakennusurakoiden jakamiseen ja urakkakustannusten
määrittelyyn. Korruptiota edistävät myös alan laajat toimijaverkostot ja
se, että yhdyskuntasuunnittelu ja erityisesti kaavoitus on niin
vaikeaselkoista.

Poliittisessa toiminnassa poliittiset virkanimitykset ovat
asiantuntijoiden mukaan keskeisin korruptioon viittaava riskitekijä.
Korruptioriskit liittyvät myös tilanteisiin, joissa vaikutusvaltaa
kaupataan hyötymistarkoituksessa tai siirrytään julkisen sektorin
korkeasta virasta yksityiselle sektorille.

Korruption torjunnassa vielä tekemistä

Tutkimusta varten haastatellut asiantuntijat esittivät runsaasti
ehdotuksia korruption torjuntaan. Hyvä hallinto, eettinen keskustelu,
ulkoinen ja sisäinen valvonta, viranomaisyhteistyön tehostaminen,
asiakirjajulkisuus ja avoimuus tukevat korruption kitkemistä.

– Kohdennettuja keinoja torjua korruptiota ovat muun muassa
sidonnaisuuksien rekisteröinti, korruptiotapausten ilmiantojärjestelmä
ja vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointi. Lisäksi voisi rajoittaa
siirtymistä julkisen sektorin korkeista viroista yksityiselle
sektorille, kuvailee Vesa Muttilainen.

Tapausten tunnistamiseksi olisi tärkeää lisätä viranomaisten, yritysten
ja muiden yhteiskunnan toimijoiden tietoisuutta korruption
ominaispiirteistä. Myös sektorikohtaiset selvitykset korruptioriskeistä
tai organisaatioiden toiminnan eettisyydestä voisivat tukea korruption
havaitsemista.

Poliisin tietoon tuli vuonna 2014 yhteensä 22 lahjusrikosta, jotka
muodostavat kuitenkin vain osan kaikista korruptioon viittaavista
rikoksista. Nyt julkaistu tutkimusraportti käsittelee sekä lahjontaa
että muuta korruptiota. Se tuottaa lisätietoa erityisesti sellaisesta
korruptiosta, joka ei tule poliisin ja muiden viranomaisten tietoon.

Raportti liittyy vuoden 2011 hallitusohjelman kirjaukseen korruption
riskialojen ja tilanteiden selvittämisestä. Se on jatkoa aiemmille
Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksille, joissa on käsitelty
korruptiota muun muassa poliisin rekisterien ja muiden tietolähteiden
avulla. Tutkimushanke korruption riskisektoreista on tehty yhteistyössä
Vaasan yliopiston kanssa. Hanketta rahoittivat oikeusministeriö ja
Poliisihallitus.

Lisätietoa