Oikeusministeriön ehdotus valtion talousarvioon 2016

Oikeusministeriö on ehdottanut hallinnonalalleen määrärahoja 903 miljoonaa euroa vuodelle 2016. Määrärahataso on 18 miljoonaa euroa suurempi kuin kuluvana vuonna, kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei oteta huomioon.

Määrärahatason kasvu johtuu hallitusohjelman mukaisesta
lisämäärärahasta sisäiseen turvallisuuteen ja oikeudenhoitoon.
Oikeusministeriön hallinnonalan osuus lisämäärärahasta on 19 miljoonaa
euroa vuonna 2016. Summa kohdistetaan tuomioistuimille,
oikeusaputoimistoille, ulosottolaitokselle, syyttäjälaitokselle,
Rikosseuraamuslaitokselle ja Oikeusrekisterikeskukselle. Se vastaa
keskimäärin leikkauksia, joista päätettiin vuoden 2014 julkisen talouden
suunnitelmassa.

Oikeudenhoidon uudistamisohjelma jatkuu

Oikeudenhoidon
uudistamisohjelman toimenpiteitä jatketaan. Ohjelman hankkeilla
pyritään siihen, että oikeusturva voidaan varmistaa, vaikka
oikeudenhoitoon kohdistuu edelleen merkittäviä menopaineita ja säästöjä
jo aiemmin tehtyjen säästöpäätösten vuoksi.

Tuomioistuinmaksuja
korotetaan ja maksullisuutta laajennetaan huhtikuussa 2016 kuitenkin
niin, etteivät muutokset heikennä vähävaraisten oikeusturvaa.
Tavoitteena on, että maksut ohjaisivat harkitsemaan valittamisen
tarvetta. Maksujärjestelmän muutoksilla valtion tulojen arvioidaan
kasvavan 5 miljoonaa euroa vuonna 2016 ja jatkossa 13 miljoonaa euroa
vuodessa. Oikeusturvasta huolehtiminen edellyttää vastaavien varojen
kanavoimista oikeudenhoitoon.

Käräjäoikeusverkoston uudistamista
jatketaan syksyllä 2015 tehtävien linjausten mukaisesti.
Markkinaoikeuden yhteyteen perustetaan eurooppalaisen
patenttituomioistuimen jaosto, mikä kasvattaa huomattavasti
markkinaoikeuden asiamäärää.

Julkisen oikeusavun toimintaa
tehostetaan kehittämällä oikeudellista neuvontaa, sähköistä asiointia ja
vaihtoehtoisia riidanratkaisumenetelmiä. Äskettäin valmistuneen
kehittämissuunnitelman tavoitteena on, että oikeusavun palvelut ovat
helposti kansalaisen saavutettavissa.

Tietojärjestelmiä uudistetaan laajasti

Hallinnonalalla
käynnistetään kolme laajaa tietojärjestelmähanketta, joilla parannetaan
toimintavarmuutta ja tehokkuutta. Hallintotuomioistuimille rakennetaan
uusi asiankäsittelyjärjestelmä, ulosotossa lisätään sähköistä asiointia
ja koko hallinnonalalla siirrytään valtion yhteisten tietoteknisten
palveluiden käyttöön. Näiden hankkeiden kesto on arviolta viisi vuotta
ja kokonaiskustannukset ovat yhteensä 50 miljoonaa euroa. Lisäksi
jatketaan syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten sekä
Rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmähankkeita.

Harmaan
talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelman toimia jatketaan
nykyisessä laajuudessa syyttäjä- ja ulosottolaitoksissa, mikä lisää myös
näiden asioiden käsittelyä tuomioistuimissa.

Vuonna 2016 valmistellaan demokratiapoliittinen toimintaohjelma sekä toinen kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma.

EU:n
tietosuojauudistuksen arvioitu voimaantulo vuonna 2018 edellyttää
tietosuojavaltuutetun toimiston valmistautumista uusiin tehtäviin ja
kansainvälisen yhteistyön lisääntymiseen. Tähän tarvitaan lisäresursseja
jo vuonna 2016.

Rikosuhrimaksulla rahaa tukipalvelujen järjestämiseen

Rikoksen
uhreille tarjottavat tukipalvelut järjestetään EU:n uhridirektiivin
edellyttämällä tavalla yhteistyössä sosiaali- ja terveyshallinnon ja
palveluita tuottavien järjestöjen kanssa. Palvelutuotannon
rahoittamiseksi otetaan käyttöön rikosuhrimaksu ja kehitetään siihen
liittyvää valtionavustusjärjestelmää. Tukipalveluiden järjestämiseen
osoitetaan lisämäärärahaa rikosuhrimaksun tuotosta 2,5 miljoonaa euroa
vuodelle 2016.

Sakon ja rikesakon määräämistä koskevan lainsäädännön uudistukset saatetaan voimaan vuoden 2016 aikana.

Tavoitteena
on myös selkeyttää menettelyä, jolla sakko voidaan muuntaa vankeudeksi.
Toistuvasti samalle henkilölle poliisin rangaistusmääräysmenettelyssä
annettujen sakkojen muuntokelpoisuutta laajennetaan lainkuuliaisuuden
edistämiseksi.

Rikosseuraamuslaitoksen toimitilarakenteen
uudistaminen on tarpeen jo aiemmin tehtyjen säästöpäätösten johdosta.
Uudistuksen tavoitteena on mahdollistaa turvallinen toiminta, tukea
rangaistusten täytäntöönpanolle asetettuja yhteiskunnallisia
vaikuttavuustavoitteita sekä vähentää uusintarikollisuutta.
Vankilaverkosto pyritään säilyttämään alueellisesti kattavana.

Hämeenlinnan
vankilassa on tarkoitus aloittaa peruskorjaushanke, jonka myötä siitä
tulee jatkossa naisvankien tarpeet huomioon ottava suljettu naisvankila.
Samalla päästään myös eroon viimeisistäkin ilman wc-tiloja olevista
niin sanotuista paljuselleistä. Nykyisin suurin osa Suomen naisvangeista
sijoittuu Hämeenlinnan vankilaan, mutta siellä on myös osasto
miesvangeille.

Vankien terveydenhuollon järjestämis- ja
rahoittamisvastuu siirretään vuoden 2016 alusta lähtien
Rikosseuraamuslaitoksesta sosiaali- ja terveysministeriön
hallinnonalalle. Näin se tulee lähemmäksi normaalia
terveydenhuoltojärjestelmää ja sen mukaista valvontaa. Muutos merkitsee,
että noin 200 vankiloissa työskentelevää terveydenhuoltoalan henkilöä
siirtyy hallinnollisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen.

Rikosseuraamuslaitos
osallistuu poikkihallinnolliseen pitkäaikaisasunnottomuuden
vähentämisohjelmaan tavoitteenaan vähentää erityisesti rangaistuksista
vapautuvien asunnottomuutta.

Lisätietoa