Finlex.fi: Varhaiskasvatus korvaa käsitteenä lasten päivähoidon – ensimmäinen vaihe tuli voimaan 1. elokuuta 2015

Lasten päivähoidosta annetun lain nimi muuttui varhaiskasvatuslaiksi. Varhaiskasvatus määritellään ensimmäistä kertaa lain tasolla ja sille asetetaan kattavat tavoitteet

Subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen on
ensisijaisesti lapselle kuuluva oikeus ja sillä tarkoitetaan lapsen
suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon
muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka.
Laissa korostetaan lapsen etua toiminnan järjestämisessä.
Varhaiskasvatus korvaa käsitteenä lasten päivähoidon.
Lasten ja vanhempien osallisuutta ja vaikuttamista vahvistetaan.
Lapsen mielipide ja toivomukset on selvitettävä suunniteltaessa,
toteutettaessa ja arvioitaessa lapsen varhaiskasvatusta, ja vastaavasti
lapsen vanhemmille ja muille huoltajille on annettava mahdollisuus
osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatukseen sekä
toimintayksikön varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin. Kunnan
on varhaiskasvatusta järjestäessään toimittava yhteistyössä opetuksesta,
liikunnasta ja kulttuurista, sosiaalihuollosta, lastensuojelusta,
neuvolatoiminnasta ja muusta terveydenhuollosta vastaavien sekä muiden
tarvittavien tahojen kanssa.

Laissa säädetään varhaiskasvatusympäristöstä. Ympäristön on oltava
kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen
ikä ja kehitys huomioon ottaen. Säännös kattaa niin fyysisen, psyykkisen
kuin sosiaalisen ympäristön ja edellyttää mm. kiusaamisen ehkäisemistä
ja siihen puuttumista. Toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava
asianmukaisia ja niissä on huomioitava esteettömyys.

Lainmuutoksen myötä varhaiskasvatuksen asiantuntijavirastona toimii
Opetushallitus. Sen tehtävänä on vastata varhaiskasvatuksen
kehittämisestä sekä seurata varhaiskasvatuksen järjestämistä ja laatia
valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Perusteiden
pohjalta kuntien ja muiden palvelun tuottajien tulee laatia paikalliset
varhaiskasvatussuunnitelmat.

Kaikille päiväkodissa tai perhepäivähoidossa oleville lapsille on
laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Lapsen
varhaiskasvatussuunnitelmaan on kirjattava tavoitteet lapsen
varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja
hyvinvointia tukevalla tavalla sekä toimenpiteet tavoitteiden
toteuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan lapsen tarvitseman tuen
tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen. Opetushallituksen
tulee hyväksyä varhaiskasvatussuunnitelman perusteet niin, että
paikalliset suunnitelmat voidaan ottaa käyttöön ja lasten
varhaiskasvatussuunnitelmia voidaan ryhtyä laatimaan viimeistään
1.8.2017.

Varhaiskasvatuksen järjestäjällä on velvoite arvioida antamaansa
varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin.
Varhaiskasvatuksen arviointi tulee osaksi Kansallisen koulutuksen
arviointikeskuksen toimintaa.

Laissa säädetään ryhmien enimmäiskoosta päiväkodeissa.
Varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja
käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet
voidaan saavuttaa. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä
enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava
määrä lapsia. Säännös ei estä eri-ikäisten lasten ryhmien perustamista
eikä toiminnallisia pienryhmiä. Edelleen voidaan järjestää esimerkiksi
koko päiväkodin yhteisiä tapahtumia ja retkiä. Varhaiskasvatuksesta
huolehtivien aikuisten ja lasten suhdeluvun osalta noudatetaan edelleen
lasten päivähoidosta annettua asetusta.

Eduskunta edellytti vastauksessaan, että hallituksen tulee antaa
selvitys varhaiskasvatuslain kokonaisvaikutuksista sivistysvaliokunnalle
vuoden 2017 keväällä.

Lisätietoa