OM: Summaaristen riita-asioiden käsittelyn kehittäminen. Lausuntotiivistelmä

15.6.2015 | Oikeusuutiset

Markku Fredman

Selvitystä koskeva lausuntopyyntö lähetettiin 58 taholle. Lausuntoja annettiin 51 kappaletta

Selvitysmiesten ehdotukset

1. Käräjäoikeuksissa käsiteltävät
summaariset riita-asiat siirretään ulosottoviranomaiseen, jossa
menettelyn yksinkertaistaminen ja kaavamaistaminen on toteutettavissa
käräjäoikeudessa tapahtuvaa menettelyä paremmin (saatavan
vahvistusmenettely). Summaaristen riita-asioiden käsittelyä
automatisoidaan ja sähköistä asiointia kehitetään.

2. Asiat ohjataan ulosottoviranomaisen käsiteltäväksi alhaisemmilla käsittelymaksuilla.

3. Haastemiestiedoksiannot ja haastemiehet jäävät käräjäoikeuksiin.

4.
Tavallinen postitiedoksianto otetaan käyttöön ja kansalaisten
asiointitiliä aletaan hyödyntää riidattomien velkomus-asioiden
tiedoksiannossa enintään 1.000 euron suuruisten pääomavaatimusten
osalta. Tiedoksiannon keventämisen vaikutuksia velallisen oikeusturvan
kannalta lievennetään pidentämällä takaisinsaantiaikaa ja myöhentämällä
maksuhäiriömerkinnän syntymistä. Tiedoksiantotapoja tulee kehittää
riippumatta siitä, mikä on summaaristen asioiden tuleva käsittelypaikka.

5.
Ulosottoviranomaisessa vahvistettujen ulosottoperusteiden
kansainvälinen täytäntöönpano turvataan siirtymävaiheessa säätämällä
velkojalle mahdollisuus saattaa asia käräjäoikeuden käsiteltäväksi
ulosottoviranomaisen saatavan vahvistamista koskevasta päätöksestä
huolimatta. Kaksinkertaisesta käsittelystä aiheutuvat ylimääräiset kulut
jäävät velkojan vahingoksi.

Pääasiallinen syy vastustaa summaaristen riita-asioiden siirtämistä käräjäoikeuksista ulosottoviranomaiseen, oli pelko velallisen oikeusturvan heikentymisestä. Vastustavista argumenteista huolimatta kannatusta sai joka
tapauksessa sähköisten tietojärjestelmien kehittäminen muun muassa
siten, että ne olisivat yhteensopivia eri hallinnonalojen kesken.
Lisäksi kannatettiin summaaristen asioiden käsittelyn keventämistä ja
tehostamista nykyisestä.

Lausunnon antajista valtaosa katsoi, että
selvityksessä esitetyt perustelut todisteellisesta tiedoksiannosta
luopumiselle, saatavan nopea, tehokas ja halpa perintä eivät ole
riittävät. Vastaajan oikeusturva edellyttää myös “luottoyhteiskunnassa”
todisteellista tiedoksiantoa. Tiedoksiannon todisteellisuudessa on
kysymys vastaajan oikeussuojan kannalta keskeisestä periaatteesta ja
oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusedellytyksestä.

Tämän
vuoksi tiedoksiannon todisteellisuuden vaatimuksesta tulisi luopua vain
painavin perustein, jotka nojautuvat määriteltyjen kriteereiden nojalla
tapahtuvaan yksittäistapaukselliseen harkintaan.

Erityisesti
tuomioistuinten lausunnoista kiinnitettiin toistuvasti huomiota siihen,
että tuomioistuimen velvollisuuksiin kuuluu tiettyjen kuluttajia
suojaavien kansallisten ja eurooppaoikeuden säännösten noudattamisen
valvonta viran puolesta. Menettelyä automatisoitaessa ja
yksinkertaistettaessa on ehdottomasti kiinnitettävä erityistä huomiota
velallisen oikeusturvaan.

Lausunnon antaneista 26 käräjäoikeudesta
19 vastusti summaaristen riita-asioiden siirtämistä
ulosottoviranomaiseen, 7 kannatti siirtämistä tietyin edellytyksin.
Käräjäoikeudet Helsingin käräjäoikeutta lukuun ottamatta vastustivat
summaaristen asioiden käsittelyn keskittämistä muutamaan
käräjäoikeuteen. Käräjäoikeuksien mukaan oikeudenhoidon
uudistamisohjemassa on esitetty keskipitkän aikavälin tavoitteena
käräjäoikeuksien määrän puolittaminen nykyisestä 27:stä. Tämä merkitsisi
sitä, että summaarisia asioita käsiteltäisiin vain runsaassa kymmenessä
käräjäoikeudessa. Helsingin käräjäoikeus puolestaan totesi, että
summaarisissa asioissa on viime aikoina ilmennyt uusia, varsin
monimutkaisiakin oikeuskysymyksiä, joiden ratkaiseminen tapahtuu
tarkoituksenmukaisesti vain muutamassa käräjäoikeudessa. Näin voidaan
taata ratkaisujen laatu ja lainkäytön yhdenmukaisuus.

Käräjäoikeuksista
16 kannatti tiedoksiantomenettelyn keventämistä ja edelleen
kehittämistä. 10 tiedoksiantomenettelyn keventämistä vastustaneista
tuomioistuimista korosti, että tiedoksiantomenettely on osa lainkäyttöä
ja se ei saa vaarantaa velallisen oikeusturvaa. Joka tapauksessa
velkojia tulee ohjata asioiden sähköiseen vireillepanoon. Mahdolliset
toimet käräjäoikeuksien tietojärjestelmän uudistamiseksi ja
kehittämiseksi olisi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa AIPA
-järjestelmään siirtymisen yhteydessä.

Hovioikeudet pääosin puolsivat summaaristen riita-asioiden siirtämistä ulosottoviranomaiselle tietyin reunahuomautuksin.

Korkein
oikeus piti selvityksen lähtökohtaa oikeana siltä osin, kuin
kehittämislinjat on rajattu joko käsittelyn keskittämiseen
käräjäoikeuksissa tai summaaristen riita-asioiden käsittelyn
siirtämiseen ulosotto-organisaatioon. Oikeusturvavaatimusten ja
tehokkuusvaatimusten kannalta sekä kustannussyistä pitäytyminen nykyisen
kaltaisessa hajautetussa käsittelyssä kaikissa käräjäoikeuksissa tuskin
on perusteltu vaihtoehto.

Valtakunnanvoudinvirasto puolsi
summaaristen riita-asioiden käsittelyn siirtämistä ulosottoviranomaisten
vahvistusmenettelyyn siten kuin selvitysmiehet ovat ehdottaneet.
Tiedoksiannon osalta kevennettyä menettelyä ei tultaisi käyttämään yli
1.000 euron suuruisissa velkomusasioissa eikä asioissa, joihin sisältyy
häätö-, tai muu vastaava vaatimus.

Oikeusministeriön
lainvalmisteluosaston mukaan summaaristen asioiden käsittely voidaan
velallisen oikeusturvaa perusteettomasti vaarantamatta saada
kustannussäästöjä lähinnä siltä osin, ettei samaa asiaa kirjata kahteen
kertaan – ensin tuomioistuimessa, sen jälkeen ulosotossa.
Valtionhallinnon tietojärjestelmien yhteensopivuutta tulisi parantaa ja
selvittää, kuinka summaaristen asioiden käsittelyä tuomioistuimissa
voitaisiin tehostaa. Todisteellisesta tiedoksiannosta luopumista
vastustettiin. Rajat ylittävän täytäntöönpanon osalta ehdotettua
siirtymäajan järjestelmää ei pidetty mahdollisena. Keskeisintä on se,
olisiko summaaristen asioiden käsittely ulosotossa tehokkaampaa kuin
käräjäoikeudessa.

Eduskunnan oikeusasiamies kannatti asian jatkovalmistelua.

Liitot
Pardiaa ja JHL:a sekä Suomen haastemiehet JHL:a lukuun ottamatta
kannattivat summaaristen riita-asioiden siirtämistä
ulosottoviranomaiseen tietyin reunaehdoin.

Lisätietoa

Tilaa
Ilmoita
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments