Euroopan kuluttajakeskus Suomessa: Tunnistatko tilausansan? Esimerkkejä ja ohjeet ansojen välttämiseen
7.5.2015 | OikeusuutisetTilausansasta voidaan puhua, jos kuluttaja tilaa mainoksen tai viestin pohjalta jotain, mitä ei ymmärtänyt tilaavansa – hän tulee erehdytetyksi tarjouksen suhteen
Erehdyttäminen voi olla elinkeinoharjoittajan tai mainostajan
osalta joko tahatonta tai tahallista; olennaista kuitenkin on, että
viestin tai tarjouksen vastaanottaja ei saa viestin sisällöstä
todenmukaista kuvaa ja tämä vaikuttaa hänen ostopäätökseensä. Kuluttaja
astuu tilausansaan nykyään ennen kaikkea verkossa – joko Facebookissa
tai muualla netissä olleen mainoksen tai saamansa sähköpostiviestin
kautta.
Usein samankaltaiset tilausansat vaanivat verkossa ympäri Eurooppaa,
eri kielillä, eri tuotenimillä. Tilausansaan voi joutua paitsi
tilaamalla jotain, myös osallistumalla johonkin harmittoman tai
hyödyllisenkin tuntuiseen kilpailuun tai kyselyyn netissä.
Tilausansoja on jossain muodossa ollut olemassa koko Euroopan
kuluttajakeskuksen 10-vuotisen taipaleen ajan, mutta viimeisen viiden
vuoden aikana niiden määrä on kasvanut valtavasti. Vuonna 2014 Euroopan
kuluttajakeskuksen Suomen toimipiste sai 500 kuluttajavalitusta
pelkästään yhden virolaisen yrityksen tilausansoista.
Ansojen ominaispiirteet vuonna 2015
Viime aikoina olemme saaneet valituksia englantilaisyrityksistä
Jobform, Jukebux ja Quizonaut. Useimmiten näissä on kyse
kuluttajatutkimuksista, joihin osallistumalla tuleekin liittyneeksi
johonkin kuukausittain laskutettavaan palveluun. Laskuttajana toimii
Wakefield Finance. Moni kuluttaja havahtuukin tilanteeseen vasta, kun
saa sähköpostiinsa omituisen laskun.
Laihdutuskapselit, hampaidenvalkaisutuotteet, ripsenpidennystuotteet
sekä unensaantia helpottavat tuotteet ovat esimerkkejä tuotteista,
joihin liittyy näkemyksemme mukaan tällä hetkellä eniten tilausansoja.
Tyypillisesti ensin tarjotaan ilmaista tai erittäin halpaa kokeiluerää,
joka johtaakin vaivihkaa pidempään ja kalliimpaan tilaukseen. Ansa
laukeaa yleensä vasta sitten, kun kuluttaja saa laskun tilaamastaan
tuotteesta. Lasku on aina jotain ihan muuta kuin se halpa kokeiluerä tai
pari euroa, johon kuluttaja luuli sitoutuneensa.
Uusi ilmiö on, että lasku tulee vasta tilauksen peruutusajan
umpeuduttua. Uutta näyttäisi olevan myös se, että tuotteen
tilauksenmukaisuus ei ole havaittavissa ilman tuotepakkauksen avaamista.
Pakkauksen avaaminen puolestaan johtaa peruutusoikeuden menetykseen.
Moni kuluttaja nöyrtyy tässä kohtaa maksamaan laskun, ja epärehellinen
ansaintalogiikka jatkaa voittokulkuaan.
Kumppanuusmarkkinointi (affiliate marketing) on tuonut
tilausansaproblematiikkaan oman ulottuvuutensa. Se, mikä alkoi pop up
-ikkunoina ja mobiilisisältöinä useita vuosia sitten, on siirtynyt ensin
Facebookiin ja viime vuosina myös erilaisten julkaisijoiden kuten
blogaajien ja kumppanuusmarkkinointiyhtiöiden kautta välittyviin
mainoksiin sekä sähköpostitarjouksiin. Useimmat mainoksista ovat
asiallisia ja lainmukaisia, vaan kenellä on vastuu, jos tällainen mainos
johtaakin tilausansaan? Aina ei ole helppoa selvittää, kuka tilausansan
takana on, varsinkin kun jäljet johtavat usein ulkomaille.
Opi tunnistamaan tilausansa ja käänny puoleemme ongelmatapauksissa
Euroopan kuluttajakeskuksen tänään ilmestyneessä uutiskirjeessä 2/2015
keskitytään tilausansoihin. Toivomme, että kokoamamme kuluttajatarinat
ja -esimerkit yleisimmistä tilausansoista toimisivat ennaltaehkäisevinä
ja opastaisivat kuluttajia välttämään ja paremmin tunnistamaan
tilausansoja.
Jos kuitenkin joudut tilausansaan ja yritys sijaitsee toisessa EU-maassa, Islannissa tai Norjassa, voit kääntyä puoleemme
neuvojen saamiseksi. Apumme kuluttajille on ilmaista ja meillä on
tukenamme ympäri Eurooppaa toimiva Euroopan kuluttajakeskusten verkosto
(European Consumer Centres Network, ECC-Net).