OM: Toimikunta esittää ratkaisuja rikoksen uhrien tukipalveluiden järjestämiseksi

Oikeusministeriön, sisäministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön asettama uhripoliittinen toimikunta esittää loppuraportissaan, miten rikoksen uhrien tukipalvelut tulisi jatkossa järjestää

Toimikunta
katsoo, että ratkaisulla saavutetaan EU:n uhridirektiivin ja Euroopan
neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen yleissopimuksen (ns.
Istanbulin sopimus) edellyttämä rikoksen uhrin tukipalvelujen
vähimmäistaso. Näiden kansainvälisten velvoitteiden myötä osa rikoksen
uhrien tukipalveluista muuttuu lakisääteisiksi, jolloin vastuu niiden
järjestämisestä ja rahoittamisesta siirtyy valtiolle.

Rikosuhripäivystyksen toimintaedellytykset turvataan

Toimikunta
esittää uhridirektiivin edellyttämien yleisten tukipalvelujen
järjestämisvastuuta jatkossa oikeusministeriölle. Palvelujen
rahoittamiseen voitaisiin käyttää muun muassa rikosuhrimaksun tuottoja,
jotka kanavoitaisiin palveluja tuottaville toimijoille valtion budjetin
kautta. Rikosuhrimaksua koskeva hallituksen esitys on hyväksytty
eduskunnassa. Yleisten tukipalvelujen tuottajana toimisi ainakin
alkuvaiheessa Rikosuhripäivystys.

– Pidän erittäin tärkeänä sitä,
että huolehdimme rikoksen uhrin aseman vahvistamisesta. Toimikunnan
ehdotuksen ja käyttöön otettavan rikosuhrimaksun myötä rikoksen uhrien
pääsy yleisten tukipalvelujen piiriin paranee huomattavasti. Mielestäni
on tarpeen, että myös järjestöjen toimintaedellytykset ja asiantuntemus
turvataan, vaikka vastuu palvelujen rahoittamisesta on jatkossa
ensisijaisesti valtiolla, toteaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Erityistukipalvelut sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle

Uhridirektiivi
edellyttää, että uhreille tarjotaan tai kehitetään
erityistukipalveluita, jos niitä ei ole muuten julkisina tai yksityisinä
palveluina tarjolla. Istanbulin sopimuksen mukaan jäsenvaltioiden tulee
järjestää naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan uhreille
riittävät turvakotipalvelut, ympärivuorokautinen auttava puhelinpalvelu
sekä palveluja seksuaalisen väkivallan uhreille.

Turvakotipalvelujen
järjestämis- ja rahoitusvastuu siirtyi sosiaali- ja
terveysministeriölle tämän vuoden alussa. Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos on pääasiallisessa vastuussa lain toimeenpanosta ja
turvakotipalvelun kehittämisestä sellaiseksi, että se on
valtakunnallisesti kaikkien palvelua tarvitsevien helposti saatavilla.
Myös turvakotipaikkojen riittävästä määrästä tulee huolehtia. Toimikunta
toteaa, että nykyinen paikkamäärä on puutteellinen. Määrää tulisi
lisätä erityisesti alueilla, missä turvakotipalvelujen tarjonnan
kattavuus on tällä hetkellä heikoin.

Toimikunta esittää
seksuaalisen väkivallan uhreille suunnattujen palvelujen
järjestämisvastuuta sosiaali- ja terveysministeriölle, joka aikoo
järjestää palvelut osana normaaleja kuntien sosiaali- ja
terveyspalveluita. Toimikunta katsoo, että seksuaalirikosten uhreille
suunnattuja erityistukipalveluja tulee kehittää vastaamaan paremmin
Istanbulin sopimuksen tavoitteita ja että palvelujen riittävästä
rahoituksesta tulee huolehtia. Palvelujen kehittämisessä tulisi
hyödyntää järjestöjen asiantuntemus.

Naisiin kohdistuvan
väkivallan ja perheväkivallan uhreille perustettavan auttavan puhelimen
järjestämisvastuuta esitetään sosiaali- ja terveysministeriölle.
Palvelun rahoittamiseen voitaisiin käyttää rikosuhrimaksun tuottoja.
Palvelun tuottaminen olisi järjestöjen vastuulla, joilla on jo nyt
auttavia puhelimia ja tätä kautta vaadittavaa kokemusta ja osaamista
palvelun tuottamisesta.

– Naisiin kohdistuva väkivalta on
ihmisoikeusloukkaus, johon hallitus on toimillaan puuttunut ja puuttuu
jatkossakin. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta on muistettava, että
ennaltaehkäisevät palvelut ja varhainen tuki maksavat itsensä takaisin
pitkällä aikavälillä. Tässä yhteydessä on siis puhuttava säästöistä, ei
ainoastaan menoerästä. Tarvitsemme myös asennemuutosta. Väkivaltaa ei
pidä katsoa läpi sormien ja ajatella, että se on perheen sisäinen asia,
johon muiden ei sovi puuttua, toteaa peruspalveluministeri Susanna Huovinen.

Käytäntöjen kehittäminen keskeistä rikoksen uhrin aseman parantamisessa

Toimikunta
katsoo, että rikoksen uhrien tukipalvelujen rahoituksesta ja
sisällöistä huolehtimisen lisäksi uhrin aseman parantamisessa keskeistä
on toimintatapojen ja käytäntöjen kehittäminen. Koulutuksesta ja
viestinnästä huolehtiminen, uhrin ohjaaminen ja ohjautuminen
tukipalveluihin, uhrin suojelutarpeen arviointi sekä uhrin kohtaamiseen
liittyvän osaamisen kehittäminen ovat asioita, joita tulee edistää
yhteistyössä viranomaisten ja järjestöjen kesken.

– Kolmannessa
sisäisen turvallisuuden ohjelmassa rikoksen uhrien palveluiden
parantaminen oli yksi keskeisistä tavoitteista. Toimikunnan raportti
näyttää tietä rikoksen uhrien tukipalveluiden rakenteellisista
ratkaisuista, niiden rahoitusmalleista sekä antaa pohjaa keskusteluun
uhripoliittisten kysymysten edistämiseen jatkossa. Esitetyillä
toimenpiteillä tukipalveluiden tarjonta saatetaan uhrien tarpeita
nykyistä paremmin vastaavaksi ja mahdollistetaan palveluiden
kehittäminen sisällöllisesti, toteaa sisäministeri Päivi Räsänen.

Lisätietoa