Punainen risti: Pakolaisille turvattava oikeus perhe-elämään

Oikeus
perhe-elämään on turvattu Suomen ulkomaalaislaissa ja Suomea
velvoittavissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Lapsen
oikeuksien yleissopimuksen mukaan lasta ei saa erottaa huoltajistaan
tahdon vastaisesti ja perheenyhdistämistä koskevat hakemukset on
käsiteltävä ”myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti”. EU-tasolla
korostetaan, että perheiden yhdistäminen edistää sosiaalisen ja
kulttuurisen vakauden muodostumista.

Suomen ulkomaalaislain muutokset, laintulkinta ja Suomen edustustojen
karsiminen ovat kuitenkin vaikeuttaneet perheiden yhdistymistä.
Perheenyhdistämishakemukset ovat vähentyneet ja myönteisiä päätöksiä
tehdään vain hyvin vähän. 

Nyt perheenyhdistämisoikeus lapsen kohdalla edellyttää, että lapsi on
alaikäinen sinä päivänä, jolloin lasta koskeva oleskelulupahakemus
ratkaistaan. Hakemusten käsittelyajat ovat pitkiä, jopa kaksi vuotta,
joten hakemusvaiheessa selvästi alaikäinen lapsi ei täysi-ikäisyyden
saavutettuaan voikaan enää saada huoltajiaan Suomeen. 

Ero perheenjäsenestä aiheuttaa lapselle stressiä

– Nykyinen laintulkinta aiheuttaa käytännössä sen, että perhesiteiden
katsotaan katkenneen fyysisen välimatkan tai erossaoloajan perusteella.
Tällöin ei kiinnitetä huomiota pysyvään emotionaaliseen siteeseen
lapsen ja vanhemman välillä. Ero perheenjäsenistä aiheuttaa lapselle
pitkittyneen stressitilan, mikä haittaa uusien asioiden omaksumista ja
oppimista, toteaa Heikki Kerkkänen Väestöliitosta.

Aikaisemmin Suomessa asuva perheenjäsen sai jättää
perheenyhdistämistä koskevan hakemuksen, mutta nyt tämän voi tehdä vain
muualla asuva henkilö, jonka omainen on saanut oleskeluluvan Suomessa.
Hakemus pitää jättää Suomen edustustoon ja lähin edustusto saattaa olla
erittäin kaukana hakijan oleskelumaasta. Edustustomaahan pitää myös
päästä laillisesti ja hakeminen edellyttää virallisia dokumentteja,
joiden puuttuminen voi olla hyvin yleistä ihmisillä, jotka ovat paenneet
kärjistyneitä kriisejä.

Perheenyhdistämisprosessin vaikeus, kalleus ja raskaus luovatkin
kohtuuttomia taloudellisia ja myös henkisiä paineita hakijoille ja
perheenkokoajalle. Muutokset romahduttivat perhesidehakemusten määrän.
Vuonna 2011 jätettiin yhteensä 2014 kansainvälistä suojelua saaneen
perhesidehakemusta, vuonna 2012 hakemuksia jätettiin 599. Vuosina 2012
ja 2013 vain yksi kansainvälistä suojelua saaneen lapsen huoltaja sai
myönteisen oleskelulupapäätöksen.

Lapsen etua painotettava ensisijaisesti

– Lapsen etu on arvioitava aina yksilöllisesti. Ei ole olemassa
kollektiivista lapsen etua, jonka avulla voitaisiin perustella ns.
”ankkurilapsi-ilmiön” ehkäisemistä. Ei voida kävellä yksittäisen lapsen
edun yli ajatellen, että annetaan jonkinlainen maahanmuuttopoliittinen
signaali. Mutta tämän tyyppisiä argumentteja on voitu lukea jopa
Maahanmuuttoviraston päätöksistä, toteaa Taina Martiskainen Lastensuojelun Keskusliitosta.

Lastensuojelun Keskusliitto, Suomen Punainen Risti ja Väestöliitto
vaativat että perheenyhdistämiskäytäntöjä korjataan niin, että perheiden
yhdistyminen helpottuu. Järjestöjen mielestä oikeus perhe-elämään on
turvattava kansainvälistä suojelua saaneille. Erityisesti tulee
painottaa lapsen edun ensisijaisuutta sekä hakemusten käsittelyssä että
päätöksenteossa. – Tällä hetkellä lapsen etu ja turvallisten
aikuissuhteiden rakentuminen eivät toteudu. Onnistunut kotoutuminen
edellyttää koko perheen aitoa ja välitöntä yhdessäoloa, korostaa Heikki
Kerkkänen.

– Koska Suomen edustustoja on vähennetty konfliktialueilla, mistä
pakolaisia on tullut Suomeen, tarvitaan vaihtoehtoja, jotta eri
tilanteissa olevilla perheillä olisi yhdenvertainen mahdollisuus panna
hakemuksensa vireille.  Esimerkiksi sähköinen asiointi ja/tai
mahdollisuus saada palvelua prosessin käynnistämiseksi ja sen kulussa
muiden Pohjoismaiden ja EU-jäsenvaltioiden edustojen kautta, esittää Ann-Charlotte Sirén-Borrego Punaisesta Rististä.

Hän tähdentää, että perheenyhdistämiskriteerit, tietoa menettelystä
ja ohjeet prosessin käynnistämisesi ja vaadittavasta todistusaineistosta
tulee olla helposti saatavissa ja selkeästi kerrottuna Suomessa asuvien
pakolaisten pääkielillä.

Lisätietoa