Helsingin yliopisto: Kuuluuko käräjillä äidin, isän vai lapsen ääni?

Huoltajuuskiistoissa äidit erottuvat isistä ja tyttäret pojista. Sukupuolijakojen lisäksi sosiaalityön tutkija Aino Kääriäinen yllättyi siitä, mihin sosiaalityöntekijät lausunnoissaan keskittyvät

Helsingin yliopiston sosiaalityön yliopistonlehtori Aino Kääriäinen jäi
vuodenvaihteessa tutkimusvapaalle ruotimaan huoltajuuskiistoihin
liittyviä asiakirjoja. Ensimmäinen yllätys papereissa oli se, millaisia
asioita sosiaalityöntekijät eroperheistä raportoivat.

‒ Papereissa saattaa olla kymmenen liuskaa yksityiskohtaista
luonnehdintaa perheiden kodeista: kuvaillaan matot lattioilla tai
lelujen ja vaatenaulakon siivo.

Näin siitäkin huolimatta, että mattojen tai takkien ei pitäisi
vaikuttaa ratkaisuun, jonka käräjäoikeus lapsen asumisjärjestelyjä tai
huoltajuutta koskevassa kiistassa tekee.

‒ Sosiaalitoimen aikaa kuluu epäolennaisuuksiin, ja lausunnoissa kuvattuja ihmisiä rikotaan aivan turhaan.

“Aion esittää, että selvityksiä aletaan tehdä ja kirjoittaa toisella tavalla.”

Huonoimmillaan tilannekuvausten ja ratkaisuehdotusten väliltä ei löydy mitään siltaa.

‒ Asioita tasapainoisesti kahdesta suunnasta katsovan,
yksityiskohtaisen kuvailun jälkeen saattaa yhtäkkiä tulla yhteenveto,
joka on pelkkiä yleisiä toteamuksia riitelyn haitallisuudesta tai
vanhempien yhteistyön tärkeydestä. Tällainen hämmentää lukijan. Mihin
niitä useiden tapaamisten ja kotikäyntien tietoja lopulta tarvittiin?

‒ Aion esittää, että selvityksiä aletaan tehdä ja ennen kaikkea kirjoittaa toisella tavalla.

Isän ääni

Kaksi muuta yllätystä liittyvät sukupuolten väliseen tasa-arvoon.
Toinen niistä on osavastaus Kääriäisen alkuperäiseen
tutkimuskysymykseen. Hän halusi selvittää, ovatko sosiaalitoimen
selvitykset äitien, isien vai lasten puolella.

‒ Miehillä on huonoja kokemuksia järjestelmästä. Eronneista isistä
tuntuu, että lausuntoja kirjoittavat naiset, jotka ovat naisten
puolella.

“Miehiä ei sosiaalitoimen lausunnoissa tosiaankaan huiskaista sivuun.”

Aineisto kuitenkin todistaa muuta.

‒ Asiakirjat ovat lasten puolella juuri niin kuin pitääkin, mutta
hyvin vahvasti kuuluu myös isien ääni. Äidit pannaan tiukemmille. Miehiä
ei näissä lausunnoissa tosiaankaan huiskaista sivuun, tutkija sanoo.

‒ Ainakaan sosiaalitoimi ei ole esteenä, jos isä arvostaa
vanhemmuuttaan ja lähtee puolustamaan sitä. Käräjäoikeuksien
suhtautumisesta en vielä uskalla sanoa mitään. Tutkimus on siltä osin
niin kesken.

Pojasta kiista

Huoltajuuskiistoissa myös tytöt erottuvat pojista.

‒ Käräjäoikeudessa riidellään poikien huoltajuudesta. Tyttöjä on aineistossa paljon vähemmän, Kääriäinen vertaa.

Hänen aineistonaan on noin 60 oikeustapausta viidestä käräjäoikeudesta.

Tuomioistuin ottaa huoltajuuden tai lapsen hoitamisen pelisäännöt
käsittelyyn, jos vanhemmat eivät erotessaan pääse asioista
yhteisymmärrykseen. Näitä tapauksia on vuosittain noin 5000. Jos kiista
päätyy käräjille, tuomioistuin pyytää sosiaalitoimelta selvityksen
tilanteesta.

“Jopa asiakirjojen nyanssit voivat muuttaa ihmiselämiä.”

Selvityksiä ei ole aiemmin analysoitu teksteinä, Kääriäinen kertoo.

‒ Ei ole tutkittu, kenen puheita asiakirjoihin poimitaan, ei tekstien
rakenteita eikä retoriikkaa. Tämä on hurjaa, sillä jopa asiakirjojen
nyanssit voivat muuttaa kokonaisia ihmiselämiä.

Lisätietoa