Hovioikeus hylkäsi korvausvaatimuksen luovutusasiassa tapahtuneesta vapaudenmenetyksestä ennenaikaisena

HelHO:2014:14

Syyttömästi pidätetyn korvaus
Rikoksentekijän luovuttaminen

A oli ollut vapautensa menettäneenä 13.9.2011-15.2.2012 Venäjän
federaation etsintäkuulutuksen ja sitä seuranneen virallisen
luovutuspyynnön perusteella. A oli vapautettu 15.2.2012, koska
luovuttamiseen ei korkeimman oikeuden antaman lausunnon mukaan ollut
laillisia perusteita. Asiassa oli kysymys siitä, oliko A:n
vapaudenmenetysaika ollut kohtuuttoman pitkä ja oliko A:llä oikeus saada
valtiolta korvausta vapauden menetyksen johdosta.

“…hovioikeus katsoo toisin kuin käräjäoikeus, että A:n
luovuttamismenettelyyn liittyvä vapaudenmenetyksen kesto ei ole
loukannut hänelle ihmisoikeussopimuksen perusteella kuuluvia oikeuksia.
Luovuttamislaissa ei ole säädetty määräaikoja, joiden sisällä
luovutusasia tulisi ratkaista. Ottaen huomioon oikeusministeriön ja
korkeimman oikeuden toimenpiteiden tarpeellisuus asian selvittämiseksi,
ei luovutusmenettelyn ja A:n säilöönoton kestoa ole pidettävä
kohtuuttomana siten, että luovuttamisasia olisi tullut kohtuudella
päättää ennen A:n vapauttamista 15.2.2012. “
…

“… Edellä mainitut lainkohdat ilmentävät luovuttamislaissa omaksuttua
työnjakoa, jossa luovuttamisesta päättäminen kuuluu oikeusministeriölle
ja luovuttamisen laillisten edellytysten tutkiminen korkeimmalle
oikeudelle. A oli vastustanut luovutustaan vetoamalla nimenomaan
korkeimman oikeuden tutkimisvaltaan kuuluviin luovuttamislain 4 §:n
kaksoisrangaistavuuden vaatimukseen, 8 §:n inhimillisiin syihin ja 10
§:n mukaiseen syyteoikeuden vanhentumiseen sekä pakkotyön osalta Suomea
velvoittavan kansainvälisen sopimuksen, Euroopan ihmisoikeussopimuksen
määräyksiin. Edellä mainituilla perusteilla hovioikeus katsoo kuten
käräjäoikeus, että oikeusministeriön on ollut perusteltua pyytää asiasta
lausunto korkeimmalta oikeudelta. A:n vangitsemiselle on siten ollut
lailliset edellytykset koko luovuttamisasian käsittelyn ajan.

SyyttKorvL:n 1 §:n 1 momentin 2 kohdan mukainen oikeus korvaukseen

SyyttKorvL:n
1 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan korvausta on oikeus saada, jos syyte
jätetään sikseen tai hylätään. Käräjäoikeuden tuomiosta ilmenee, että
A:n luovutuspyynnön perusteena, Venäjällä vireillä olevasta syyteasiasta
ei ole vielä ratkaisua. Hovioikeus katsoo, että A:n käräjäoikeudessa
esittämä toissijainen vaatimus oikeudesta korvaukseen SyyttKorvL:n 1 §:n
1 momentin 2 kohdan perusteella on siten hylättävä ennenaikaisena.
Hovioikeus toteaa, että tämä tuomio ei estä A:ta hakemasta korvausta
myöhemmin SyyttKorvL:n 5 §:n 2 momentin mukaisesti ja 1 §:n 1 momentin 2
kohdan perusteella.”

• HelHO:2014:14