OM: Uusi yhdenvertaisuuslaki

Yhdenvertaisuutta ja syrjintää koskeva sääntely uudistui, kun uusi yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan 1. tammikuuta 2015

– Kyse on pitkään valmistellun uudistuksen voimaantulosta. Uuden lain
tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää. Laki
parantaa syrjityksi tulleiden oikeussuojaa ja laajentaa velvollisuutta
edistää yhdenvertaisuutta, tiivistää oikeusministeri Anna-Maja
Henriksson.

Uuden lain myötä vähemmistövaltuutetusta tulee
syrjintä-asioita laajasti käsittelevä yhdenvertaisuusvaltuutettu.
Uudistus tuo muutoksia myös naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta
annettuun lakiin eli tasa-arvolakiin.

Uusi laki velvoittaa edistämään mm. vammaisten yhdenvertaisuutta

Uusi
laki antaa aiempaa laajempaa suojaa syrjinnältä. Lakia sovelletaan
julkisen toiminnan lisäksi yksityiseen toimintaan, ei kuitenkaan
yksityiselämään, perhe-elämään ja uskonnonharjoitukseen.

Suoja
syrjinnältä on yhtäläinen riippumatta siitä, perustuuko syrjintä
etniseen alkuperään, ikään, kansallisuuteen, kieleen, uskontoon,
vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen,
seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn.

Velvoite
edistää yhdenvertaisuutta laajenee koskemaan viranomaisten lisäksi
koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitoksia sekä työnantajia. Heillä on
velvollisuus laatia suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Suunnitelman laatimisvelvollisuus koskee työnantajia, joiden
palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä.

Viranomaisen,
koulutuksen järjestäjän ja työnantajan on tarvittaessa kohtuullisia
mukautuksia tekemällä varmistettava vammaiselle henkilölle muiden kanssa
yhdenvertaiset asiointi-, koulutus- ja työnsaantimahdollisuudet. Myös
tarjolla olevia tavaroita ja palveluja tulee saada yhdenvertaisesti
muiden kanssa. Henkilön vamma on otettava huomioon palvelutilanteessa ja
pyrittävä mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi järjestämään sitä
tarvitsevalle esteetön kulkureitti.

Työnantajilla on jo tähänkin
asti ollut velvollisuus tehdä kohtuullisia mukautuksia vammaista
työntekijää varten. Sen sijaan palveluiden ja tavaroiden tarjoajille,
esimerkiksi hotelleille, ravintoloille ja vähittäiskaupoille, tämä on
uusi velvoite.

Käytännön parannuksia syrjityn oikeusturvaan

Tähän
asti syrjityksi joutuneen mahdollisuudet saada esimerkiksi neuvoja ja
oikeusapua ovat olleet erilaiset sen mukaan, mikä katsotaan syrjinnän
perusteeksi. Myös viranomaisvalvonnassa on ollut eroja.

Kun
vähemmistövaltuutettu valvoi aiemmin vain etnisen syrjinnän kiellon
noudattamista, valvoo uusi yhdenvertaisuusvaltuutettu
yhdenvertaisuuslain noudattamista kaikkien syrjintäperusteiden osalta.

Yhdenvertaisuuden
toteutumista työelämää koskevissa yksittäistapauksissa valvovat
edelleen työsuojeluviranomaiset, mutta myös yhdenvertaisuusvaltuutetulla
on työelämän yhdenvertaisuutta koskevia tehtäviä. Tasa-arvovaltuutettu
valvoo edelleenkin tasa-arvolain noudattamista.

Syrjintälautakunta
ja tasa-arvolautakunta yhdistetään. Uuden lautakunnan toimiala kattaa
kaikkien syrjintäperusteiden valvonnan. Lautakunta voi antaa kielto- ja
velvoitepäätöksiä sekä yhdenvertaisuuslain nojalla myös vahvistaa
osapuolten välisen sovinnon. Lautakunta voi asettaa kielto- ja
velvoitepäätöksensä tehosteeksi uhkasakon. Lautakunta ei valvo
yhdenvertaisuuslain noudattamista työelämässä.

Muutokset tasa-arvolakiin

Sukupuolisyrjinnän
kiellosta ja sukupuolten tasa-arvosta säädetään edelleen
tasa-arvolaissa. Uudistuksessa tasa-arvolakiin on lisätty säännökset
sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän
kiellosta, työpaikan tasa-arvosuunnitelmaa koskevia säännöksiä on
tarkistettu ja oppilaitosten tasa-arvosuunnittelu laajennetaan myös
perusopetusta antaviin oppilaitoksiin.

Tasa-arvovaltuutettu, lapsiasiavaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu oikeusministeriön hallinnonalalle

Uudistuksen
yhteydessä tasa-arvovaltuutetun, lapsiasiavaltuutetun ja
yhdenvertaisuusvaltuutetun virat ja toimistot kootaan oikeusministeriön
hallinnonalalle. Tämä koskee myös yhdenvertaisuus- ja
tasa-arvolautakuntaa. Erityisvaltuutetut ja uusi lautakunta toimivat
itsenäisinä ja riippumattomina viranomaisina oikeusministeriön
hallinnonalalla.

Tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvolautakunta sekä
lapsiasiavaltuutettu ovat tähän asti toimineet sosiaali- ja
terveysministeriön yhteydessä. Yhdenvertaisuuslain noudattamista
valvovat vähemmistövaltuutettu ja syrjintälautakunta ovat toimineet
sisäministeriön yhteydessä.

Uudistuksen yhteydessä myös uuden
yhdenvertaisuuslain mukaiset yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden
edistämiseen liittyvät tehtävät ja hankkeet sekä etnisten suhteiden
neuvottelukunta siirtyvät sisäministeriöstä oikeusministeriön
demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikköön. Oikeusministeriöön
siirtyy kaikkiaan yhdeksän virkamiestä.

Tasa-arvolakiin liittyvät tehtävät ovat jatkossakin sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla.

Lisätietoa