OM: Laista piittaamattomien sakot muuntokelpoisiksi

Sakon muunto vankeudeksi aiotaan tehdä mahdolliseksi silloin, kun toistuvasti sakkoja saaneen henkilön voidaan katsoa osoittavan piittaamattomuutta lain määräyksistä

Tänään eduskunnalle annetun hallituksen esityksen mukaan poliisi ei
saisi määrätä uutta sakkoa, jos rikkomuksen tehneelle on edeltäneen
vuoden aikana jo määrätty vähintään kolme sakkorangaistusta
samankaltaisista teoista. Tällöin asia menisi käräjäoikeuden
käsiteltäväksi. Käräjäoikeus voisi muuntaa sakon vankeudeksi, jos sakkoa
ei saada perityksi.

Nykyisin tuomioistuinten määräämät sakot
ovat muunnettavissa vankeudeksi, mutta poliisin määräämät sakot eivät.
Lakiesitys ei muuttaisi tilannetta tältä osin, mutta poliisin tulisi
ohjata sakkorikos tuomioistuimen käsiteltäväksi tietyin edellytyksin.

Esityksen
taustalla on vuonna 2008 toteutettu lainmuutos, jolla järjestelmää
muutettiin siten, ettei rangaistusmääräysmenettelyssä annettuja eli
poliisin asettamia ja syyttäjän vahvistamia sakkoja voinut muuntaa enää
vankeudeksi. Lainmuutosta on julkisuudessa arvosteltu. Nykyistä
käytäntöä on myös pidetty yleisen oikeustajunnan vastaisena, sillä
jotkut sakkonsa maksamatta jättävät voivat jäädä käytännössä vaille
rangaistusta.

Hyväksyessään lainmuutoksen eduskunta edellytti
hallituksen huolehtivan muun muassa siitä, että
rangaistusmääräysmenettelyn käyttö rajataan pois tilanteista, joissa
tekijä on menettelyllään osoittanut piittaamattomuutta lain kielloista
ja käskyistä.

Sakon muuntosuhteeseen tarkistus

Nyt
eduskunnalle annetun lakiesityksen mukaan uudistuksen yhteydessä sakon
muuntosuhdetta muutettaisiin niin, että päiväsakoin määrätyissä sakoissa
nykyisen kolmen päiväsakon asemesta neljää maksamatonta päiväsakkoa
vastaisi yhden päivän vankeus.

Muuntorangaistuksen
vähimmäispituus korotettaisiin neljästä päivästä viiteen päivään
vankeutta ja enimmäispituus alennettaisiin 60 päivästä 40 päivään
vankeutta. Näillä muutoksilla pyritään vähentämään
muunto-rangaistusmenettelyn laajentamisesta johtuvaa vankiluvun kasvua.

Poliisin
ja syyttäjälaitoksen arvioiden mukaan neli- tai useampikertaisia, lain
käskyistä ja kielloista piittaamattomia rikoksentekijöitä olisi
vuosittain noin 25 000. Teot olisivat todennäköisesti useimmiten
näpistyksiä, näpistyksen yrityksiä, lieviä petoksia sekä kulkuneuvon
kuljettamisia oikeudetta ja muita liikennerikkomuksia.

Näpistystapauksia,
joissa sama henkilö oli epäiltynä yli kolme kertaa vuoden 2013 aikana,
oli noin 16 500 kappaletta, kulkuneuvon kuljettamisia oikeudetta 6 700
kappaletta ja lieviä petoksia 1 900. Nämä rikokset kasaantuvat
tyypillisesti samoille henkilöille. Jatkossa näitä asioita ei
käsiteltäisi enää käräjäoikeuden summaarisessa rikosprosessissa, vaan
osa kirjallisessa menettelyssä ja osa varsinaisessa rikosasian
oikeudenkäynnissä.

Esityksen mukaan poliisille, syyttäjille,
tuomioistuimille ja Rikosseuraamuslaitokselle uudistuksesta aiheutuvat
kustannukset olisivat yhteensä noin 12 miljoonaa euroa.

Lisätietoa