OM: Henkilöiden ja yritysten taustojen selvittäminen uudistuu – uusi turvallisuusselvityslaki voimaan ensi vuoden alusta

Uudella lailla pyritään ehkäisemään yhteiskunnan haavoittuvuutta sekä suojaamaan yleisiä etuja, kuten valtion turvallisuutta, maanpuolustuksen etua sekä yleistä turvallisuutta, samoin kuin estämään merkittäviä yksityisiä taloudellisia vahinkoja

Uudistuksen myötä Suomen lainsäädäntö vastaa aikaisempaa paremmin
kansainvälisesti yleisesti sovellettavia sääntöjä ja käytäntöjä.

Uusi
turvallisuusselvityslaki korvaa nykyisen, vuonna 2002 voimaan tulleen
lain turvallisuusselvityksistä. Uusi laki laajentaa niitä tehtäviä,
joissa toimivista henkilöturvallisuusselvitys on mahdollista laatia.

Tällaisia
ovat muun muassa yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömän
infrastruktuurin hoitamiseen liittyvät tehtävät esimerkiksi energia-,
vesi- ja elintarvikehuollossa sekä tietoliikenteessä riippumatta siitä,
hoidetaanko niitä julkisella vai yksityisellä sektorilla. Jatkossa myös
räjähdysaineiden valmistustehtävissä toimivien samoin kuin
arvokuljetuksia hoitavien rikostausta voidaan selvittää.

Selvitys edellyttää henkilön tai yrityksen suostumusta

Henkilöturvallisuusselvitys
voidaan laatia perusmuotoisena, laajana tai suppeana, kuten tähänkin
asti. Siviiliasioissa perusmuotoisen ja laajan turvallisuusselvityksen
laatiminen kuuluu edelleen suojelupoliisille ja puolustusvoimien
asioissa pääesikunnalle.

Lain lähtökohtana on, että suppeita
turvallisuusselvityksiä laatii jatkossa keskitetysti muutama
poliisilaitos. Uudistukseen liittyvän tietojärjestelmän vuoksi tämä
toteutuu vasta vuoden 2016 aikana, siihen asti selvityksiä tekevät
kaikki poliisilaitokset.

Lailla parannetaan selvityksen kohteen
tiedonsaantioikeuksia ja asemaa. Selvityksen tekemisestä tulee ilmoittaa
etukäteen jo esimerkiksi työnhakuilmoituksessa.

Kuten tähänkin
asti, selvitystä ei saa tehdä ilman henkilön kirjallista suostumusta.
Vastaavasti yritysturvallisuusselvityksen laatimisen edellytyksenä on
yrityksen suostumus. Muutoksenhakuoikeutta laajennetaan nykyiseen lakiin
verrattuna.

Laissa säädetään turvallisuusselvityksiä
laadittaessa käytettävistä tietolähteistä.
Henkilöturvallisuusselvitysten tietolähteet laajenevat jonkin verran
nykyisestä. Uusi laki mahdollistaa esimerkiksi epäiltyjen
tietojärjestelmään sisältyvien keskusrikospoliisin ilmoittamien tietojen
käyttämisen tietyin edellytyksin, ulkomaan viranomaisen rekisteriin
talletettujen tietojen käyttämisen sekä asianomaisen luvalla rahoitus-
ja luottolaitoksista saatavien taloudellista asemaa koskevien tietojen
käytön laajoissa henkilöturvallisuusselvityksissä.

Yritysturvallisuusselvitysten
avulla selvitetään yrityksen vastuuhenkilöiden taustoja sekä yrityksen
tietoturvallisuuden tasoa ja sitoumusten hoitokykyä.
Yritysturvallisuusselvitys voidaan laatia yrityksestä, joka toimii
viranomaisen sopimuskumppanina ja saa luokiteltuja salassa pidettäviä
tietoja.

Lain avulla menettely tulee mahdolliseksi sellaisissa
viranomaisen hankinnoissa, jotka ovat jääneet julkisista puolustus- ja
turvallisuushankinnoista annetun lain soveltamisalan ulkopuolella.

Rekisteri vähentämään toistuvien selvitysten tekemistä

Turvallisuusselvityksistä
pidetään jatkossa rekisteriä, jonka avulla voidaan estää tarpeettomien
selvitysten laatiminen. Turvallisuusselvitysrekisteri ja
poliisihallinnon sähköiset asiointipalvelut tulevat käyttöön vuoden 2016
aikana.

Selvityksen perusteella voidaan antaa todistus
henkilölle, joka työskentelee useissa erilaisissa suojattavissa
kohteissa, kuten asennustehtävissä eri viranomaisissa. Todistus voidaan
peruuttaa laissa säädetyin edellytyksin.

Menettelyn
yhdenmukaisuuden edistämiseksi perustetaan oikeusministeriön yhteyteen
uusi viranomainen, arviointikriteerilautakunta. Sen päätehtävänä on
esittää lain soveltamisen tueksi yleisiä tulkintasuosituksia
turvallisuusselvityksiä laativille viranomaisille

Lisätietoa