OM: Työryhmä ehdottaa äitiyslain säätämistä

Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa äitiyslain säätämistä. Laissa olisi säännökset äitiyden vahvistamisesta silloin, kun naispari on hankkinut lapsen yhteisesti hedelmöityshoitojen avulla

Työryhmän ehdotuksen mukaan hedelmöityshoitolakia muutettaisiin
siten, että jatkossa naisparien on mahdollista saada hedelmöityshoitoja
yhdessä. Nainen, joka yhdessä lapsen synnyttäneen naisen kanssa antoi
suostumuksensa hedelmöityshoitoon, voitaisiin vahvistaa äidiksi lapsen
synnyttäneen äidin ohella.

Ehdotuksella pyritään turvaamaan lapsen
etua ja sitä, että hänelle voitaisiin vahvistaa kaksi oikeudellista ja
elatusvelvollista vanhempaa mahdollisimman pian syntymän jälkeen.
Tavoitteena on selkeyttää oikeustilaa sekä vahvistaa naisparin
vanhemmuutta ja yhdenvertaisuutta suhteessa eri sukupuolta oleviin
vanhempiin.

– Olen erittäin iloinen siitä, että tämä tärkeä
mietintö saatiin valmiiksi, vaikka annettu aikataulu oli
poikkeuksellisen tiukka. Lähetän työryhmän ehdotuksen nyt
lausuntokierrokselle. Tavoitteena on, että eduskunta hyväksyy esityksen
vielä tällä vaalikaudella, sanoi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ottaessaan vastaan työryhmän ehdotuksen.

Äitiyden vahvistaminen korvaisi perheen sisäisen adoption

Äitiyden
vahvistaminen tapahtuisi samaan tapaan kuin isyyden vahvistaminen.
Maistraatti voisi vahvistaa äitiyden sen jälkeen, kun lapsen
synnyttäneen naisen kumppani on tunnustanut äitiyden neuvolassa tai
lastenvalvojan luona. Työryhmän arvion mukaan maistraatin tehtäväksi
tulisi vuosittain noin sata äitiyden vahvistamista.

Työryhmän
ehdottama uudistus koskisi sekä parisuhteensa rekisteröineitä että
avopareja. Merkitystä ei olisi sillä, onko hedelmöityshoito annettu
Suomessa vai ulkomailla.

Nykyisin vain parisuhteensa
rekisteröinyt pari voi jakaa vanhemmuuden perheen sisäisellä adoptiolla,
jossa toinen parisuhteen osapuolista adoptoi toisen osapuolen lapsen.
Uusi äitiyden vahvistamismenettely korvaisi naisparin
hedelmöityshoitotilanteessa perheen sisäisen adoption, joka on
huomattavasti raskaampi menettely.

Naisparin toisen osapuolen
äitiyttä ei kuitenkaan voitaisi vahvistaa, jos lapselle olisi
mahdollista vahvistaa isä. Sukusolujen luovuttajaa ei voitaisi vahvistaa
naisparille hedelmöityshoidon tuloksena syntyvän lapsen isäksi.
Käytäntö olisi siis sama kuin annettaessa hedelmöityshoitoa eri
sukupuolta olevalle parille.

Työryhmä ei ehdota naisparin
rekisteröidyssä parisuhteessa otettavaksi käyttöön ns.
vanhemmuusolettamaa, eli sitä, että lapsen synnyttäneen naisen kumppani
olisi automaattisesti toinen vanhempi. Vanhemmuuden vahvistaminen
edellyttäisi, että synnyttävän naisen kumppani tunnustaa lapsen.

Työryhmän mietintöön liittyy Sateenkaariperheet ry:n eriävä mielipide.

Selvennystä myös ulkomaisiin sijaissynnytysjärjestelyihin

Nykyisin
on epäselvää, kuinka äitiyttä tulisi arvioida silloin, kun on kyse
ulkomailla toteutetusta sijaissynnytysjärjestelystä. Suomessa
sijaissynnytys on kielletty, mutta eräissä muissa valtioissa on
mahdollista vahvistaa nainen äidiksi lapsen synnyttäneen sijasta.

Tilanteen
selventämiseksi työryhmä ehdottaa, että toisessa valtiossa tehtyyn
sijaissynnytysjärjestelyyn perustuva ulkomainen päätös äitiyden
vahvistamisesta voitaisiin tunnustaa Suomessa, jos äidiksi vahvistettu
nainen on asunut keskeytyksettä vähintään vuoden kyseisessä valtiossa
ennen lapsen syntymää. Tarkoituksena on estää sijaissynnytysjärjestelyjä
koskevan sääntelyn kiertäminen.

Lisätietoa