Ympäristöministeriö ja sisäministeriö: Työryhmä valmistelemaan ympäristörikostorjunnan strategiaa

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen ja sisäministeri Päivi Räsänen ovat asettaneet yhteistyöryhmän parantamaan viranomaisten yhteistyötä ympäristörikosten ehkäisemisessä ja torjunnassa

Ministeriöiden yhteisen työryhmän tavoitteena on saada kokonaiskuva
ympäristörikoksiin liittyvästä kansallisesta yhteistyöstä, tunnistaa
yhteistyön ongelmakohdat ja laatia ympäristörikostorjunnan strategia ja
toimenpideohjelma. Selvityksen kohteena ovat erityisesti
viranomaisyhteistyön toimivuus ja ympäristörikosasioiden koko
käsittelyketju sekä tässä kokonaisuudessa mahdollisesti ilmenevät
ongelmakohdat.

Ympäristölainsäädännön valvonnassa viranomaisyhteistyötä tekevät
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja kuntien
ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaiset.
Ympäristörikosasioissa vastuu esitutkinnasta on
esitutkintaviranomaisilla ja syyteharkinnasta syyttäjänlaitoksella. Myös
Tullilla ja Rajavartiolaitoksella on keskeinen rooli rajat ylittävän
ympäristörikollisuuden ehkäisyssä ja torjunnassa. Näiden kaikkien
toimijoiden yhteistyötä lähdetään nyt kehittämään.

– Ympäristörikosten ehkäisyn ja torjunnan tulee olla mahdollisimman
tehokasta ja suunnitelmallista. On äärimmäisen tärkeää, että
viranomaisyhteistyö toimii. Odotan työryhmältä, että hyvät käytännöt
ympäristörikosten ehkäisyssä ja torjunnassa saadaan leviämään. Lisäksi
työryhmän tulee arvioida, onko lainsäädännössä muutostarpeita
ympäristörikosten ehkäisyn ja torjunnan tehostamiseksi, linjaa
ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Ympäristörikollisuus usein piilorikollisuutta

Ympäristörikoksella tarkoitetaan luonnon tai elinympäristön
vahingoittamista, pilaamista tai ympäristösäännösten vastaista
toimintaa. Ympäristörikosten taustalla on usein taloudellisen hyödyn
tavoittelu, voittojen maksimointi ja kustannusten minimointi. Suomessa
tilastoitujen ympäristörikosten, ja erityisesti törkeiden rikosmuotojen
lukumäärä on pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Tämä ei välttämättä
tarkoita sitä, että Suomessa tehtäisiin vähän ympäristörikoksia. On
todennäköistä, että vain osa ympäristörikoksista tulee viranomaisten
tietoon.

Ympäristörikoksen motiivina on useimmiten tekijän tavoittelema taloudellinen tai muu hyöty.

– Lähtökohtaisesti ympäristörikollisuus on talousrikollisuutta. Poliisi
kehittää aktiivisesti valmiuttaan puuttua ympäristörikoksiin, mutta
viranomaisten ilmoituskynnys on edelleen liian korkea. Toimintatapojen
yhtenäistämistä tarvitaan. Poliisihallituksen johdolla toimiva
kansallinen ympäristörikosseurantaryhmä valmistelee vuosittain
ympäristörikoskatsauksen, minkä pohjalta nyt asetettavan työryhmän on
hyvä aloittaa työnsä. Tuoreimmassa ympäristörikoskatsauksessa
kiinnitettiin huomiota ympäristöviranomaisten menettelytapojen
yhtenäistämiseen, ja on hyvä, että varsinainen strategiatyö nyt saadaan
käyntiin, sanoo sisäministeri Päivi Räsänen.

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmassa, joka on
voimassa vuoteen 2015 asti, tuodaan esiin ympäristörikostorjunta ja sen
tehostaminen. Nyt aloittava yhteistyöryhmä jatkaa nimenomaan
ympäristörikosten ehkäisyn ja torjunnan selvittämistä.

Ympäristöministeriön ja sisäministeriön asettaman yhteistyöryhmän
toimikausi on 20.10.2014 – 31.3.2015. Strategiaehdotuksen se julkaisee
31.1.2015 mennessä ja toimenpide-ehdotukset 31.3.2015 mennessä.
Toimenpide-ehdotuksissa tunnistetaan mahdolliset lainsäädännön
muutostarpeet ja lainsäädännön toimeenpanon kehittämiskohteet. Myös
viranomaisten lisäkoulutuksen ja yhteistyön kehittämisen tarpeet
huomioidaan.

Lisätietoa