Helsingin Sanomat: Professorit HS:n mielipidesivulla: Poliisin puhallusratsiassa ei voi vedota itsekriminointisuojaan

29.10.2014 | Oikeusuutiset

Markku Fredman

Julkisuudessa on käyty vilkasta keskustelua niin sanotusta itsekriminointisuojasta. On esitetty, että tämän vuoksi parkkipaikalla saisi kolaroida muita autoja ja että puhalluskokeesta tai verikokeesta saisi ratsian yhteydessä vapaasti kieltäytyä. Näin ei ole

Dan Frände, rikos- ja prosessioikeuden professori sekä Kimmo Nuotio
rikosoikeuden professori Helsingin yliopistosta esittävät seuraavaa:

Itsekriminointisuoja tarkoittaa, ettei kenelläkään ole velvollisuutta
myötävaikuttaa oman syyllisyytensä selvittämiseen. Korkein oikeus (KKO)
antoi asiasta viime syyskuussa julkisuudessa paljon huomiota saaneen
ennakkoratkaisun. Tapauksessa kuljettaja oli parkkipaikalla kolhinut
autollaan toista autoa. Hän ei ollut ilmoittanut asiasta vahinkoa
kärsineelle eikä poliisille. KKO katsoi, että ilmoittamisvelvollisuuden
laiminlyöntiä ei voitu pitää rikoksena. Hänet oli kuitenkin jo alemmissa
oikeusasteissa tuomittu kolhimisesta, mikä jäi voimaan.

KKO:n mukaan
ketään ei voida velvoittaa ilmiantamaan itseään rikoksesta. Ratkaisu on
rikosoikeudellisesti ainoa mahdollinen. Edes surmatyön tehneellä ei ole
velvollisuutta ilmiantaa itseään. Miksi tällainen velvollisuus tulisi
olla, kun ajoneuvoa vahingoitetaan toisella?

On varoiteltu moraalikadosta. Lainsäädäntöön voi vastaisuudessakin
sisältyä normi, jonka mukaan ajoneuvollaan vahinkoa toiselle ajoneuvolle
aiheuttaneen on ilmoitettava tästä vahinkoa kärsineelle. Nykyisin se ei
ole edes hankalaa, kun tiedon ajoneuvon omistajasta saa
tekstiviestillä. Tällaista normia ei kuitenkaan voida tehostaa
rikosoikeudellisella rangaistusuhkalla, jos katsotaan, että siinä
samalla velvoitetaan ilmiantamaan itsensä rikoksesta.

Asian tyylikäs ratkaisu edellyttää lainsäädäntömuutosta. Kyse ei ole dramaattisesta asiasta.

Omista
virheistä pitää ottaa vastuu. Sitä kotimainen oikeustajukin edellyttää.
Käytännössä pikkuvahingot selvitetään pääasiassa vakuutusyhtiöiden
kesken. Ei olisi sinänsä välttämätöntä edes pitää jokaista tahatonta
kolhaisua rangaistavana liikennerikkomuksena, koska tahattomia
kolhaisuja sattuu jokaiselle.

Itsekriminointisuoja ei ole
rajoittamaton. Keskeinen rajoite liittyy tiettyjen tavanomaisten
pakkokeinojen käyttämiseen, sillä näitä ei pidetä itsekriminointisuojaa
loukkaavina. Lähtökohtaisesti ongelmattomia tilanteita ovat esimerkiksi
verinäyte, vaatteista annettava kuitunäyte, käsialanäyte tai
hengitysilmaa koskevan näytteen antaminen. Julkisuudessa
itsekriminointisuojan merkitystä onkin liioiteltu.

Puhalluskokeeseen joutunut ei voi vedota itsekriminointisuojaan. Puhallusratsiassa seulotaan liikenteestä rattijuoppoja.

Poliisin
toimivalta määrätä puhalluskoe perustuu selvään lain määräykseen.
Pakkokeinojen käyttöä rajoittavat käytännössä lähinnä
suhteellisuusperiaate ja vähimmän haitan periaate.

Poliisi toimii
virkavastuulla. Jos henkilö kieltäytyy puhalluskokeesta, hänet voidaan
viedä verikokeeseen. Tämäkään ei ole itsekriminointisuojan kannalta
ongelmallista.