Euroopan komissio: Ihmiskaupan torjunta vuosina 2010–2014

Euroopan komissio on 17.10 julkaissut tilastokertomuksen ihmiskaupan uhreista ja ihmiskauppiaista. Sen mukaan EU:n jäsenvaltioissa kirjattiin vuosina 2010–2012 30 146 ihmiskauppatapausten uhria

Luku
kätkee taakseen inhimillisiä tragedioita, rikki menneitä haaveita ja
tuhoutuneita suunnitelmia paremmasta elämästä. Samalla ajanjaksolla
EU:ssa nostettiin syyte 8 551 ihmiskauppiasta vastaan. Kirjatuissa
tapauksissa 80 prosenttia uhreista oli tyttöjä ja naisia. Ihmiskaupan
lapsiuhreista yli 1 000 oli joutunut seksuaalisen riiston kohteeksi. Toisesta
kertomuksesta käy ilmi, että vuosina 2010–2014 toteutettiin myös monia
konkreettisia toimia tämän vakavan ihmisoikeusloukkauksen torjumiseksi.
Näitä ovat yhteistyön lisääntyminen kansalaisyhteiskunnan kanssa sekä
rajaviranomaisille ja muille sidosryhmille annetut ohjeet ihmiskaupan
uhrien tunnistamiseksi.

Ihmiskaupan
vastaista EU:n teemapäivää vietetään 18. lokakuuta, tänä vuonna
kahdeksannen kerran. Sen johdosta komissio tekee tänään yhteenvedon
kaikista toimista, jotka se on toimikaudellaan 2010–2014 toteuttanut ihmiskaupan kitkemiseksi. Ihmiskaupan vastainen direktiivi
annettiin vuonna 2011. Sen ansiosta ihmiskaupparikoksista annetaan nyt
yhtä ankarat tuomiot ja yhdenmukaiset vankeusrangaistukset kaikissa EU:n
jäsenmaissa. Direktiivi myös velvoittaa antamaan asianmukaista tukea
uhreille. Lisäksi ihmiskaupan torjuntastrategiassa vuosille 2012–2016 EU
esitti 40 konkreettista ihmiskaupan torjuntatoimenpidettä ja nosti
uhrien suojelun ja oikeudet etusijalle.

Euroopan komissio esittää tänään välikertomuksen EU:n vuosien 2012–2016 strategiasta ja vuosia 2010–2012 koskevan tilastokertomuksen uhreista ja ihmiskauppiaista. Lisäksi komissio raportoi oleskeluluvan myöntämisestä ihmiskaupan uhreiksi joutuneiden kolmansien maiden kansalaisille annetun direktiivin soveltamisesta.

Cecilia Malmström kertoo alkuajoistaan sisäasioista vastaavana komissaarina: ”Aloittaessani
työn lähes viisi vuotta sitten yhtenä prioriteettinani oli ihmiskaupan
asteittainen kitkeminen. Tuolloin asialla ei ollut suurtakaan
poliittista painoarvoa ja monissa maissa ihmiskauppaan ei suhtauduttu
vakavasti. Tänä päivänä voimme olla ylpeitä siitä, mitä olemme
onnistuneet tekemään tämän orjakaupan nykymuodon ehkäisemiseksi.
Sanoista on siirrytty tekoihin.” Työtä
on jatkettava hellittämättä niin Euroopassa kuin sen ulkopuolella.
Malmströmin mukaan olemme sen velkaa niille naisille ja miehille,
tytöille ja pojille, joita nytkin riistetään kammottavissa olosuhteissa.
Yksikin uhri on liikaa.

EU:n strategia 2012–2016 ihmiskaupan kitkemiseksi

Strategiassa esitettyjen konkreettisten toimien toteutuksessa on edistytty hyvin. EU:n tasolla on tehty paljon ilmiön taustatekijöihin puuttumiseksi. Aloitteiden tavoitteena on

• tunnistaa uhrit: viranomaisille, varsinkin rajavartijoille ja konsulaateille, ja muille sidosryhmille tarkoitetut ohjeet ihmiskaupan uhrien tunnistamiseksi;

• tehdä tiivistä yhteistyötä
  kansalaisyhteiskunnan kanssa: ihmiskaupan vastaisen EU:n
  kansalaisyhteiskuntafoorumin ja sähköisen foorumin perustaminen niitä
  satoja kansalaisjärjestöjä varten, jotka työskentelevät ihmiskaupan
  torjumiseksi;

• lisätä tietoa ilmiöstä: selvitykset
  työvoiman riistoa koskevasta oikeuskäytännöstä sekä arviot ihmiskaupan
  ehkäisemiseen ja lapsiin ihmiskaupan riskiryhmänä keskittyvistä
  aloitteista;

• parantaa uhrien tietoisuutta oikeuksistaan: kaikille jäsenvaltioille toimitetut ohjeet ihmiskaupan uhrien oikeuksista EU:ssa;

• avustaa ja suojella lapsia paremmin: viranomaisille ja muille sidosryhmille tarkoitettu käsikirja lasten edunvalvonnasta (”Guardianship for children deprived of parental care”);

• hyödyntää ihmiskaupan parissa toimivien EU:n virastojen valmiuksia ja valtuuksia täysimääräisesti;

• tehostaa
  yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa: ihmiskaupan vastaisen
  toiminnan ulkoisen ulottuvuuden lujittamisesta vuonna 2009 julkaistun toiminta-asiakirjan täytäntöönpano.

Keskeisiä numerotietoja

Euroopan komissio julkaisee tänään
toisen valmisteluasiakirjan ihmiskauppaa koskevista tilastoista vuosilta
2010–2012. Kyseessä on ainoa aiheesta EU:n tasolla tapahtuva
tiedonkeruu. Tietojen saatavuus on parantunut merkittävästi, mutta
valmisteluasiakirjan mukaan sitä on parannettava entisestään.
Valmisteluasiakirja ei anna täyttä kuvaa ihmiskaupasta, ainoastaan
tietoja niistä uhreista ja kauppiaista, jotka ovat olleet tekemisissä
jäsenvaltioiden viranomaisten ja muiden alan toimijoiden kanssa.

Uhrit

1. Vuosina 2010–2012
   EU:n 28 jäsenvaltiossa kirjattiin 30 146 ihmiskaupan uhria.
   Jäsenvaltioiden viranomaisten valmiudet tunnistaa uhrit ja saada heihin
   yhteys ovat parantuneet.

2. Kirjatuista uhreista 80 prosenttia oli tyttöjä ja naisia.

3. Kirjatuista uhreista 16 prosenttia oli lapsia.

4. Kirjatuista lapsiuhreista yli 1 000 joutui seksuaalisen riiston kohteeksi.

5. Kirjatuista uhreista 69 prosenttia joutui seksuaalisen riiston kohteeksi.

6. Seksuaalisen riiston kohteeksi joutuneista kirjatuista uhreista 95 prosenttia oli tyttöjä ja naisia.

7. Työvoiman riiston kohteeksi joutuneista kirjatuista uhreista 71 prosenttia oli poikia ja miehiä.

8. Kirjatuista uhreista 65 prosenttia oli EU:n kansalaisia.

Ihmiskauppiaat

1. Vuosina 2010–2012 jäsenvaltioissa nostettiin 8 551 syytettä ihmiskaupasta.

2. Yli 70 prosenttia epäillyistä, syytetyistä ja tuomituista ihmiskauppiaista oli miehiä.

3. Jäsenvaltioiden ilmoittamien tietojen mukaan niiden tuomioistuimissa annettiin 3 786 ihmiskauppatuomiota vuosina 2010–2012.

Oleskeluluvan
myöntäminen kolmansista maista lähtöisin oleville uhreille heidän
suojelemisekseen ja kannustamisekseen tekemään yhteistyötä viranomaisten
kanssa

Erillisessä, myös tänään julkaistavassa tiedonannossa komissio raportoi direktiivin 2004/81/EY
soveltamisesta. Direktiivillä säännellään oleskeluluvan myöntämistä
kolmansista maista lähtöisin oleville uhreille, jotka tekevät
yhteistyötä viranomaisten kanssa ihmiskaupan tutkimisessa ja siihen
syyllistyneiden syyttämisessä.

Saatavilla
olevat luvut osoittavat, että mahdollisuutta myöntää väliaikainen
oleskelulupa kolmansista maista lähtöisin oleville uhreille käytetään
liian vähän. Esimerkiksi vuonna 2012 EU:ssa myönnettiin vain 1 124
ensimmäistä oleskelulupaa uhreille, jotka tekivät yhteistyötä
viranomaisten kanssa, kun samana vuonna kolmansista maista lähtöisin
olevia ihmiskaupan uhreja oli 2 171 (23 jäsenvaltion kirjaamat
tapaukset).

Komissio
jatkaa yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa varmistaakseen lainsäädännön
moitteettoman täytäntöönpanon ja helpottaakseen hyvien toimintatapojen
vaihtoa. Yksi esimerkki hyvistä toimintatavoista on kaikille uhreille
ennen yhteistyön tekemistä ja sen aikana laadittavat yksilölliset
riskinarvioinnit.

Lisätietoa