Euroopan komissio: EU:n lainsäädännön keventäminen, yksinkertaistaminen ja siitä aiheutuvien kulujen vähentäminen: katsaus saavutettuun edistykseen

Komissio arvioi tänään, miten se on onnistunut EU:n lainsäädännön keventämisessä ja yksinkertaistamisessa sekä siitä aiheutuvien kulujen vähentämisessä

Euroopan komission 5 tärkeintä saavutusta järkevän sääntelyn alalla:

• Komissio on keskittänyt toimintansa oikeisiin prioriteetteihin. Komissio on noudattanut puheenjohtaja Barroson periaatetta, jonka mukaan ”EU:n on oltava isoissa asioissa iso ja pienemmissä pienempi”.
  Se on tehnyt ehdotuksia, joilla puututaan niihin keskeisiin
  poliittisiin haasteisiin, jotka ovat edellyttäneet ratkaisua Euroopan
  tasolla. Näihin ehdotuksiin sisältyvät esimerkiksi finanssimarkkinoiden
  sääntelyä ja valvontaa koskeva lainsäädäntö, vahvistettu vakaus- ja
  kasvusopimus, talouspolitiikan uudenlainen koordinointi eurooppalaisen
  ohjausjakson avulla, Eurooppa 2020 -kasvustrategia, kunnianhimoiset
  ilmasto- ja energiaehdotukset, verkkojen yhteenkytkennän toteuttaminen
  ja kehittäminen sisämarkkinoilla, Euroopan yhteinen
  turvapaikkajärjestelmä, nykyaikainen kasvuun ja työllisyyteen
  suuntautunut EU:n talousarvio kaudelle 2014–2020, kauppa- ja
  investointisopimukset sekä tuki Ukrainalle.

• Ehdotuksia valmistellessaan komissio on varmistanut, että järkevän sääntelyn periaatteita noudatetaan. Se on myös parantanut tähän käytettyjä työvälineitä: sidosryhmien kuulemisia, vaikutustenarviointeja ja arviointeja toteutetaan järjestelmällisesti, ja niillä edistetään näyttöön perustuvaa poliittista päätöksentekoa.
  Kaikista merkittäviä vaikutuksia aiheuttavista ehdotuksista tehdään
  vaikutustenarviointi, jossa kartoitetaan erilaisia toimintavaihtoehtoja
  ja arvioidaan niiden potentiaalisia vaikutuksia talouteen, yhteiskuntaan
  ja ympäristöön. Vuodesta 2007 alkaen on tehty yli 680 vaikutustenarviointia.
  Vaikutustenarvioinnista julkaistaan myös kaksisivuinen tiivistelmä,
  jotta tulokset olisivat vielä helpommin nähtävillä. Riippumaton
  laadunarviointi ja -valvonta taataan komission vaikutustenarviointilautakunnan
  työllä. Lautakunta on palauttanut kahden viime vuoden aikana yli 40
  prosenttia kaikista vaikutustenarviointiluonnoksista takaisin yksiköihin
  ja vaatinut, että niitä parannetaan. Komissio on pidentänyt sidosryhmien kuulemisaikaa
  kahdeksasta viikosta kahteentoista. Se on järjestänyt kuluneen vuoden
  aikana kuulemisia arvioinnin, vaikutustenarvioinnin ja sidosryhmien
  kuulemisen suuntaviivoista. Lisäksi kansalaisia ja yrityksiä kannustetaan jatkuvalla verkkokuulemisella auttamaan
  komissiota sellaisten alojen tunnistamisessa, joilla sääntelyrasitteita
  voidaan vähentää ja lainsäädäntöä yksinkertaistaa. Komissio on vuodesta
  2010 alkaen siirtynyt noudattamaan ”arviointi ensin” –periaatetta, jotta se voi varmistaa, että sen ehdotuksien lähtökohtana ovat politiikan jälkiarvioinnit.

• Vuodesta 2012
  alkaen järkevään sääntelyyn tähtäävät toimet on keskitetty sääntelyn
  toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaan komission REFIT-ohjelmaan.
  Ohjelma perustuu EU:n lainsäädännön säännölliseen
  tarpeellisuusselvitykseen, ja sen avulla on toteutettu noin 200
  yksittäistä toimenpidettä, joihin kuuluvat ehdotukset
  yksinkertaistamiseksi ja rasitteen vähentämiseksi, tarkoituksensa
  menettäneen lainsäädännön kumoaminen, sellaisten ehdotusten
  peruuttaminen, joista ei ole päästy sopimukseen parlamentissa tai
  neuvostossa, ja politiikan alojen arviointi, jotta voidaan havaita uusia
  mahdollisuuksia yksinkertaistamiseen ja rasituksen vähentämiseen
  asettamatta kyseenalaiseksi yleisen edun suojelua. Vuodesta 2005 alkaen
  komissio on kumonnut yli 6 100 säädöstä ja vetänyt pois lähes 300
  ehdotusta. REFIT-ohjelmalla komissio on myös sitoutunut siihen, ettei se
  tee ehdotuksia, jollei EU:n selvästä lisäarvosta ole näyttöä. Tätä
  periaatetta sovelletaan esimerkiksi kampaajien työterveyttä ja
  –turvallisuutta tai tuki- ja liikuntaelinsairauksia koskeviin
  ehdotuksiin, joiden osalta EU-sääntelyn lisäarvoa arvioidaan
  parhaillaan. Vuosittaisessa REFIT-tulostaulussa arvioidaan edistymistä eri politiikan aloilla ja kunkin REFIT-hankkeen kohdalla.

• Tavoitteena oli vähentää hallinnollisia rasitteita 25 prosenttia hallinnollisen rasituksen keventämistä koskevassa toimintaohjelmassa määritetyillä 13:lla prioriteettialalla, ja tämä tavoite on ylitetty. Aloitteilla, jotka komissio on esittänyt “Stoiberin ryhmän” tuella ja jotka lainsäädäntövallan käyttäjät ovat hyväksyneet, on kevennetty rasitusta noin 27 prosenttia, mikä merkitsee yli 33,4 miljardin euron säästöjä yrityksille vuodessa. Tähän sisältyy 18,8 miljardin euron säästöt laskutuksessa ja 6,6 miljardin euron säästöt vuotuisissa tilinpäätösvaatimuksissa¹.

• Komissio
  noudattaa ”pienet ensin” –periaatetta, kun se tarkastelee lainsäädännön
  vaikutusta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Pk-yrityksiä koskevia
  vapautuksia ja kevyempiä lainsäädäntövaatimuksia sovelletaan aina kun se
  on perusteltua ja mahdollista. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä on kuultu niiden suurimmista lainsäädäntöön liittyvistä huolista Top 10 -kuulemisessa.
  REFIT-ohjelman yhteydessä onkin toteutettu sen perusteella kattavia
  jatkotoimia, esimerkiksi pk-yritysten rekisteröintimaksuja on alennettu
  REACH-järjestelmällä (kemikaaleja koskeva lainsäädäntö) 35–95
  prosenttia, arvonlisäveroilmoituksia on yksinkertaistettu ja julkisiin
  tarjouskilpailuihin osallistumista koskevia muodollisuuksia on
  vähennetty.

Lisätietoa