STM: Uusi sosiaalihuoltolaki lisää matalan kynnyksen palveluja lapsille ja nuorille

Hallitus esittää uutta sosiaalihuoltolakia. Tavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Laki parantaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tiivistää viranomaisten yhteistyötä

Hallitus antoi asiaa koskevan esityksen eduskunnalle torstaina
18. syyskuuta. Esitys liittyy valtion vuoden 2015
talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen
yhteydessä.

Sosiaalihuoltolaissa määriteltäisiin ne tuen tarpeet, joiden
perusteella sosiaalipalveluja ja sosiaalihuoltoa järjestetään.
Asiakkailla olisi oikeus niihin palveluihin, joilla turvataan
välttämätön huolenpito ja toimeentulo sekä lapsen terveys ja
kehitys. Tavoitteena olisi mahdollisimman tehokas lyhytaikainen
tuki. Kaikilla sosiaalihuollon asiakkailla olisi oikeus saada
tarvittaessa arvio palvelutarpeesta sekä nimetty omatyöntekijä.

Sosiaalihuoltolailla autettaisiin etenkin erityistä tukea
tarvitsevia ihmisiä, joilla on vaikeuksia hakea ja saada
tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja terveydellisistä
syistä. Esimerkiksi terveydenhuollon ammattihenkilöt, poliisit sekä
työ- ja elinkeinohallinnon viranomaiset olisivat velvoitettuja
ohjaamaan sosiaalihuoltoa tarvitseva henkilö oikean viranomaisen
puoleen.

Lakiin sisältyisi myös nuorisopalvelutakuu. Nuori saisi
moniammatillista tukea yhden luukun kautta niin kauan, kun hänellä
on tarvetta sosiaalipalveluihin. Takuuseen kuuluu omatyöntekijä,
palvelutarpeen arviointi ja kohdennettu sosiaalinen kuntoutus.

Lapsiperheiden kotipalvelua lisätään

Lapsiperheillä olisi oikeus saada kotipalvelua, kun se on
välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Myös perhetyötä,
tukihenkilöitä ja -perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa olisi
jatkossa saatavilla ilman lastensuojelun asiakkuutta. Tavoitteena
on madaltaa tuen hakemisen kynnystä ja turvata oikea-aikainen tuki
perheille.

Lastensuojelun asiakkuus alkaisi vasta, jos lastensuojelun tarve
todettaisiin tai perheelle annettaisiin lastensuojelun palveluja
tai tukitoimia. Kiireellisen sijoituksen ehtoja tiukennettaisiin.
Lapsi voitaisiin sijoittaa kiireellisesti vain, jos huostaanoton
edellytykset täyttyisivät ja lapsi olisi välittömässä vaarassa tai
sijoituksen aikana olisi käytettävä rajoituksia. Ensisijaisesti
käytettäisiin avohuollon tukitoimia, kuten kotiin annettavaa
tehostettua perhetyötä sekä avohuollon sijoituksia.

Palvelujen laatua tarkkaillaan omavalvonnalla ja
ilmoitusvelvollisuudella

Sosiaalihuoltolailla pyritään varmistamaan palvelujen laatu.
Kunnan sosiaalihuollon toimintayksiköiden pitäisi laatia
omavalvontasuunnitelma, joka on julkisesti nähtävillä.

Lisäksi laissa säädettäisiin sosiaalihuollon henkilökunnan
ilmoittamisvelvollisuudesta. Työntekijöiden olisi ilmoitettava
viipymättä toimintayksikön toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos
he havaitsevat epäkohtia, kuten asiakasturvallisuuden puutteita,
asiakkaan kaltoinkohtelua tai vahingoittavaa toimintakulttuuria.
Säännös koskisi sekä julkisia että yksityisiä
toimintayksiköitä.

Lain on tarkoitus tulla voimaan huhtikuussa 2015

Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. huhtikuuta 2015.
Kotipalvelua koskevia säännöksiä sovellettaisiin kuitenkin jo
vuoden 2015 alusta. Sosiaalihuoltolain säännöksiä, jotka koskevat
hoidon ja huolenpidon turvaavia päätöksiä, henkilökunnan
ilmoitusvelvollisuutta sekä toimenpiteitä ilmoituksen takia
sovellettaisiin vasta 1.1.2016 alkaen. Voimassa olevaa
lastensuojelun kiireellistä sijoitusta koskevaa sääntelyä
sovellettaisiin myös vuoden 2015 loppuun.

Lapsiperheiden palvelukokonaisuuden yhtenäistäminen ja
toimintakäytäntöjen uudistaminen edellyttää lisäpanostusta
uudistuksen käynnistysvaiheessa. Tähän varataan määräraha.
Erityistä huomiota kiinnitetään lastensuojelun resursseihin
muutosvaiheessa.

Kielelliset oikeudet turvataan sekä sosiaalihuoltolaissa että
sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa. Säännöksiä on
tarkoitus uudistaa järjestämislain säätämisen yhteydessä.

Lisätietoa