OPTL: Väkivaltarikosten uhrit tyytyväisiä rikosprosessiin

Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa tehdyn kyselyn mukaan suurin osa väkivaltarikosten uhreista oli tyytyväisiä rikosprosessiin

Poliisi sai kyselyyn vastanneilta uhreilta varsin
positiivista palautetta. Rikosten uhrit pitivät poliisia asiallisena,
ammattitaitoisena ja kohteliaana. Rikosten uhrit olivat monilta osin
tyytyväisiä esitutkinnan laatuun. Tiedonkulkuun liittyvissä kysymyksissä
olisi sen sijaan uhrien mielestä parannettavaa. Lähes puolet
vastanneista olisi halunnut enemmän tietoa rikostutkinnan etenemisestä.
Monet vastanneista olivat tyytymättömiä myös siihen, miten heidän
turvallisuuteen liittyvistä asioista oli huolehdittu.

Rikosten uhrit antoivat myönteistä palautetta myös oikeudenkäynnistä.
Suuri osa oikeudenkäyntiin osallistuneista oli tyytyväisiä siihen, miten
rikosta oli käsitelty käräjäoikeudessa. Rikoksen uhrit pitivät tuomaria
puolueettomana ja kokivat tulleensa kuulluiksi oikeudenkäynnin aikana.
Yli puolet vastanneista oli sitä mieltä, että tapahtumat selvitettiin
totuudenmukaisesti. Tuomioiden perusteluja pidettiin myös ymmärrettävinä
ja tuomio annettiin uhrien mielestä kohtuullisessa ajassa.
Rikosprosessin kokonaiskestoa sen sijaan moitittiin, sillä lähes puolet
vastanneista piti rikosprosessia hitaana.

Erityisen tyytymättömiä rikosten uhrit olivat siihen, miten
rikosprosessin aikana käsiteltiin vahingonkorvausoikeudellisia
kysymyksiä. Vahingonkorvausoikeudellinen järjestelmä jäi rikosten
uhreille vieraaksi. Monet kokivat, että he eivät onnistuneet saamaan
korvausta rikoksen heille aiheuttamista rahallisista menetyksistä.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tekemä kysely tuottaa uutta tietoa
rikosten uhrien oikeuksien toteutumisesta ja heidän tarpeistaan
rikosprosessin aikana. “Tutkimus osoittaa, että rikosten uhreille
kokemus oikeudenmukaisesti rikosprosessista on tärkeää”, toteaa tutkija
Heini Kainulainen. “Kokemuksen ytimessä on mahdollisuus tulla kuulluksi,
vaikuttaa prosessin kulkuun, saada tietoa sen aikana ja olla osallisena
prosessin eri vaiheissa”, Kainulainen jatkaa. “Suomessa rikoksen uhrin
oikeudellinen asema on vahva, mutta meidän olisi syytä kehittää
rikosprosessia uhrisensitiivisemmäksi”, Kainulainen ehdottaa.
“Erityisesti tiedottamiseen liittyviin kysymyksiin on syytä kiinnittää
huomiota, ja pyrkiä varmistamaan, että rikoksen uhri on pystynyt
vastaanottamaan ja ymmärtämään saamansa tiedon”, Kainulainen muistuttaa.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen syksyllä 2010 tekemä kysely
osoitettiin väkivaltarikosten uhreille. Rikosnimikkeistä mukana olivat
lievä pahoinpitely, pahoinpitely, törkeä pahoinpitely ja henkirikoksen
yritys. Kyselylomakkeeseen vastasi 711 henkilöä, joista miehiä oli noin
60, naisia 40 prosenttia. Vastausprosentti oli 28.