OM: Saamelaiskäräjiä koskeva lakiesitys eduskunnalle

Hallituksen esitys saamelaiskäräjälain tarkistamiseksi annettiin tänään eduskunnalle. Uudistuksen tavoitteena on ennen kaikkea parantaa saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon toimivuutta sekä saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä

Saamelaisen määritelmän lisäksi lakiin tehtäisiin useita
tarkistuksia. Vuonna 1996 voimaan tullut saamelaiskäräjälaki sisältää
säännöksiä saamelaiskäräjien vaaleista samoin kuin käräjien
kokoonpanosta, tehtävistä ja toimivallasta sekä saamelaiskäräjien
toimielimistä ja toiminnasta.

Esityksen mukaan tavoitteena on,
että kaikki esityksen sisältämät saamelaiskäräjien vaaleihin vaikuttavat
säännökset olisivat sovellettavissa jo seuraavia vaaleja
toimeenpantaessa eli hyvissä ajoin ennen kuluvan vuoden loppua.
Tarvittaessa lakiin voidaan eduskuntakäsittelyn yhteydessä ottaa
tarpeelliset siirtymäsäännökset vuoden 2015 vaaleissa sovellettavista
asioista kuten esimerkiksi vaaliluetteloon hakeutumista ja
vaaliluettelon vahvistamista koskevista määräajoista.

Saamelaisen määritelmä

Lakiesityksen mukaan saamelaisella tarkoitettaisiin ehdotuksen mukaan henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen

– että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai iso-vanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään tai,

–
että hän on sukusiteittensä kautta omaksunut saamelaiskulttuurin ja
ylläpitänyt yhteyttä siihen ja on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka
on merkitty verotusta tai väestökirjanpitoa varten laadittuun
viranomaisasiakirjaan lappalaiseksi tai,

– että ainakin
yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu nyt ehdotettavan
lain mukaan merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai
saamelaiskäräjien vaaleissa.

Nykyiseen lakiin verrattuna
perusteeksi ei enää riittäisi pelkästään se, että henkilö on sellaisen
henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai
kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa. Olennaista
olisi, että henkilö on omaksunut saamelaisen elämäntavan tai kulttuurin
saamelaisessa yhteisössä. Yleensä kysymys on kasvamisesta saamelaiseksi
perhe- tai sukuyhteisössä.

Määritelmän keskeinen merkitys on,
että saamelainen on otettava äänioikeutetuista saamelaiskäräjävaaleissa
laadittavaan vaaliluetteloon. Saamelaisten oikeutta alkuperäiskansana
itse määrittää, kuka on saamelainen, eli niin sanottua
ryhmäidentifikaatiota vahvistettaisiin laajentamalla vaalilautakunnan
kokoonpanoa ja muuttamalla vaaliluetteloon merkitsemistä koskevan asian
muutoksenhakua siten, että ensi asteessa asiassa tehtäisiin
oikaisuvaatimus saamelaiskäräjien kokoukselle. Kokouksen päätökseen
voisi hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Neuvotteluvelvollisuus

Viranomaisten
ja saamelaiskäräjien yhteistyöstä säädettäisiin laissa nykyistä
painokkaammin. Neuvotteluvelvollisuuden piiriin kuuluvien asioiden ala
laajenisi jonkin verran. Neuvottelut olisi käytävä riippumatta siitä,
ulottuvatko toimenpiteen välittömät vaikutukset saamelaisten
kotiseutualueelle. Tällaisia voivat olla esimerkiksi saamen kieleen
liittyvät toimenpiteet.

Saamelaiskäräjät laatisi vastaisuudessa
vuosittaisen kertomuksensa suoraan eduskunnalle eikä enää
valtioneuvostolle ja osaksi hallituksen kertomusta. Näin eduskunnalle
tarjoutuisi nykyistä keskitetympi mahdollisuus arvioida saamelaisia
erityisesti koskevien asioiden tilaa ja kehitystä.

Saamelaiskäräjien ja vaalilautakunnan jäsenmäärä

Saamelaiskäräjille
valittaisiin esityksen mukaan nykyisen 21 jäsenen asemesta 25 jäsentä.
Varajäseniä valittaisiin viisi. Kotiseutualueen kunnista valittaisiin
vähintään viisi jäsentä Inarin kunnasta, neljä Utsjoen kunnasta, kolme
Enontekiön kunnasta ja kaksi Sodankylän kunnan Lapin paliskunnan
alueelta ja yksi varajäsen kustakin mainitusta kunnasta. Lisäksi yksi
jäsen ja varajäsen valittaisiin saamelaisten kotiseutualueen
ulkopuolelta.

Saamelaiskäräjillä hakemukset vaaliluetteloon
ottamiseksi käsittelee vaalilautakunta, jonka jäsenten lukumäärää
puheenjohtajan lisäksi lisättäisiin nykyisestä neljästä kuuteen.
Vaalilautakunnan tulisi käsitellä hakemukset ilman aiheetonta
viivytystä. Nykyisin hakemuksia käsitellään vain vaalivuosina.
Käytännössä hakemuksia käsiteltäisiin jatkossa noin 2-4 kertaa vuodessa.

Saamelaiskäräjien kokouksen ja hallituksen toimivaltasuhteet

Lakiesityksen
mukaan saamelaiskäräjien kokouksen puheenjohtajasta käytettäisiin
jatkossa nimikettä puhemies. Puhemiehen ja käräjien hallituksen
puheenjohtajan tehtävät eriytettäisiin toisistaan. Vastaisuudessa
hallituksen puheenjohtaja ei voisi toimia puhemiehenä. Näin
selkeytettäisiin käräjien kokouksen ja hallituksen valta- ja
vastuusuhteita. Sama henkilö voitaisiin valita hallituksen
puheenjohtajaksi enintään kolmeksi perättäiseksi toimikaudeksi.

Lisätietoa