Yle: Rikollisen saama tuomio muuttuu joka kolmas kerta Itä-Suomen hovissa: useimmiten lievenee

Syitä tuomioiden muutoksiin on hovioikeuden mukaan karkeasti sanoen kolme: kirjallisen menettelyn ongelmat, hovin saamat uudet tiedot rikoksesta ja inhimillisen tulkinnan erot

Käräjäoikeuksien antamista tuomioista, joista valitetaan
hovioikeuteen kolmannes, 27 prosenttia muuttuu Itä-Suomen
hovioikeudessa. Hovioikeus muuttaa tuomiota suuntaan tai toiseen etenkin
rikosasioissa. Kuitenkin suurin osa, 60,2 prosenttia käräjäoikeuksien
antamista tuomioista pysyy hovioikeudessa ennallaan.

– Luvut
kertovat mielestäni siitä, että kun oikeusjärjestelmäämme kuuluu oikeus
hakea muutosta, niin kun asioita käsitellään uudelleen aina löytyy
perusteita ratkaisujen muuttamiseen. Luku (tuomioiden muutosprosentti)
on kielestäni kohdallaan. Käräjäoikeuksien työ on laadukasta ja
ratkaisut ovat yleensä kohtalaisen oikein, Itä-Suomen hovioikeuden
presidentti Pertti Nieminen sanoo.

Ratkaisut muuttuvat
rikosasioissa 30,3 prosentissa tapauksista ja riita-asioissa 21,3
prosentissa. Rikosasioita ovat useimmiten rattijuopumukset,
pahoinpitelyt ja varkaudet. Riita-asioissa yleisimpiä ovat puolestaan
asuntokaupat, työsuhderiidat ja lasten huoltajuuskiistat. Syy siihen,
miksi rikosasioissa tuomiot muuttuvat herkemmin kuin riita-asioissa on
ilmeinen: rikosasioissa hovioikeuden käyttöön saa tuoda uutta
todistusaineistoa, mutta riita-asioissa on pärjättävä käräjäoikeudessa
esitetyllä aineistolla. Rikosasioissa tuomio saattaakin muuttua
esimerkiksi siksi, että oikeuden tietoon tulee jotakin sellaista, mistä
käräjäoikeuden käsittelyssä ei ollut lainkaan tietoa.

– Yksi oman
urani merkittävimmistä tapauksista, jossa tuomio muuttui, oli muutama
vuosi sitten tapaus, jossa käräjäoikeus oli tuominnut murhasta henkilön
elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Hovioikeudessa kuultavaksi tuli
kokonaan uusia henkilöitä ja selvisi, että tuomittu henkilö ei ollut
tekijä Syyte hylättiin ja ratkaisu kumottiin, Nieminen kertoo.

Tapot
ja murhat ovat harvinaisempia tapauksia hovioikeudessa ja se, että
ratkaisu muuttuisi täysin päälaelleen, on sekin harvinaista. Useimmiten
muutokset eivät koske koko ratkaisua vaan muuttavat vain osaa tuomiosta.
Rikostapauksissa Niemisen tuntuma on, että tuomiot useammin lievenevät
kuin kovenevat hovissa. Syynä on se, että syyttäjät hakevat harvoin
rangaistuksen koventamista ja useimmiten muutosta hakee syytetty.
Silloin rangaistusta ei voi koventaa, sen voi joko pitää entisellään tai
lieventää sitä.

Joskus tuomiot muuttuvat siksi, että asian käsittelee eri ihminen kuin käräjäoikeudessa.

–
Toki meillä ihmisillä voi olla esimerkiksi näyttöä arvioidessa hieman
erilaisia näkemyksiä ja painotuksia, emmekä voi sanoa, että jompikumpi
olisi väärässä. Läheskään aina näytöllisesti hankalissa tilanteissa ei
voi varmuudella sanoa, mikä on totuus, Nieminen sanoo.

Kirjallinen menettely aiheuttaa puutteita aineistoon

Nieminen pitää suurena syypäänä tuomioiden muutoksiin asioiden käsittelyä käräjäoikeuksissa vain kirjallisesti. Kirjallisessa menettelyssä tuomari ratkaisee asian kirjallisen aineiston perusteella, eikä pääkäsittelyä järjestetä.

–
Kirjallisen menettelyn myötä käräjäoikeuden aineisto ei ole aina
ajantasaista ja riittävän täydellistä. Tämä johtuu usein siitä, että
syytetty ei kehotuksesta huolimatta toimita käräjäoikeuteen häneltä
pyydettävää täydentävää selvitystä ja ratkaisu tehdään silloin
puutteellisella aineistolla. Monesti syytetyt eivät välttämättä edes
ymmärrä mitä heiltä halutaan. Aikaisemmin asiat käsiteltiin
istuntokäsittelyssä, jolloin asiakkaat olivat läsnä ja aineisto voitiin
varmistaa siellä. Nyt mennään kirjallisen aineiston pohjalta ja sitä
tulee joskus täydennettyä hovioikeudessa ja ratkaisut näistä syistä
muuttuvat, Nieminen sanoo.

Itä-Suomen hovioikeuspiiriin kuuluvat
Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan,
Pohjois-Savon ja Päijät-Hämeen käräjäoikeudet.

Jutun luvut perustuvat Itä-Suomen hovioikeuden tilastoihin alioikeuksien ratkaisujen pysyvyydestä ajalla 1.1.2013-30.6.2014.

Lisätietoa