MTV.fi: Näin moni lapsi kaapataan ulkomaille – USA erityisen vaikea maa

– Kaappausten taustalla on usein ero- ja huoltajuusriita
suomalaisen ja maahanmuuttajavanhemman välillä. Kiistaa aiheuttaa
esimerkiksi kasvatus, uskonto tai lapsen sukunimi, kuvaa Kaapatut lapset
ry:n toiminnanjohtaja Tarja Räisänen. 

Räisäsen mukaan suurin osa kaapatuista lapsista löytyy, mutta toinen asia on, saadaanko heitä palautettua kotiinsa.

–
Jos lapsi on kaapattu maahan, joka on allekirjoittanut Haagin
kansainvälisen lapsikaappaussopimuksen, lapsi saadaan aika usein
takaisin. Prosessi tosin voi kestää jopa pari vuotta.

Sopimuksen
ulkopuolisesta maasta lasta on huomattavasti hankalampi saada takaisin.
Esimerkiksi suurin osa Afrikan, Aasian ja Lähi-idän maista on
jättäytynyt sopimuksen ulkopuolelle.

Päänvaivaa aiheuttavat myös Yhdysvaltain käytännöt.

–
Yhdysvallat on mukana Haagin sopimuksessa, mutta sieltä on hirveän
vaikeaa saada lasta takaisin. Prosessit kestävät pitkään ja sopimusta
tulkitaan oman maan eduksi, Räisänen kuvaa.

Sen sijaan Venäjän kanssa lapsikiistat ovat Räisäsen mukaan helpottuneet, kun maa liittyi Haagin sopimukseen viime vuonna.

Hälytys rajoille

Kaapatut
lapset ry ei ole täysin tyytyväinen Suomen viranomaisten toimintaan
lapsikaappaustilanteissa. Suurissa kaupungeissa, joissa on enemmän
maahanmuuttajia, palvelut toimivat usein hyvin, mutta pienissä kunnissa
on ongelmia.

– Pienemmillä paikkakunnilla on hirveästi
osaamattomuutta. Meiltä neuvoja pyytävät vanhemmat ovat saaneet monesti
aivan väärää tietoa viranomaisilta. Siihen kaipaisimme selvää
parannusta, Räisänen sanoo.

Yhdistys on myös tehnyt
kansalaisaloitteen EU-parlamentille, jotta Schengen-alueen rajoille
saataisiin perustettua lapsikaappausrekisteri. Rekisteriin voisi
ilmoittaa kaikki kaappausuhan alla olevat lapset, jotta heitä ei voisi
viedä Schengenin ulkopuolelle.

– Jos auto varastetaan, siitä saadaan äkkiä tieto rajoille. Miksi lapsi olisi vähemmän arvokas, Räisänen kysyy.

Tällä
hetkellä esimerkiksi Suomen rajoille voidaan antaa hälytys, jos
epäillään, että lasta yritetään viedä pois maasta. Tällöin omalla
passillaan matkustava tai tuntomerkkeihin sopiva lapsi voidaan pysäyttää
seurueineen rajalla.

Räisäsen mukaan hälytystä käytetään kuitenkin vain akuuteissa tilanteissa esimerkiksi parin päivän ajan. 

Kaappaus traumatisoi

Räisäsen
mukaan viranomaisten olisi otettava kaappauksen uhka erittäin
vakavasti, koska kaappaus on traumaattinen tapahtuma kaikille
osapuolille.

– En tiedä yhtään vanhempaa, joka olisi
pysynyt työkykyisenä, kun lapsi on kaapattu. Ja millainen kokemus se
onkaan lapselle, joka revitään kotoaan ehkä kaksi kertaa. Ensin ystävien
ja sukulaisten luota maasta, jossa hän on ikänsä asunut, sitten uudesta
kotimaastaan takaisin lähtömaahan.

Räisänen listaa
joukon toimia, joilla kaappauksia voi uhkatilanteessa yrittää estää.
Lapsen suomalaisen passin voi peruuttaa, tapaamiset vanhemman kanssa voi
järjestää valvotusti tai sitten vanhempi voi jättää oman passinsa
pantiksi lasta tavatessaan. Lisäksi päiväkoteja ja kouluja on syytä
ohjeistaa tarkkaavaisuuteen.

– Paras tapa ehkäistä
lapsikaappauksia on kuitenkin onnistunut kotouttaminen, jotta
maahanmuuttajavanhempi saisi kunnollista tietoa suomalaisesta
yhteiskunnasta. Monissa yhteiskunnissa avioero tarkoittaa myös eroa
lapsista, mutta ei Suomessa. Täällä voidaan neuvotella kielen ja
uskonnon opiskelusta koulussa ja voidaan sopia, että lapsen sukunimi
säilyy ennallaan, Räisänen sanoo.

Lisätietoa