Yle: Tällaisia ovat suomalaisiin kohdistuvat identiteettivarkaudet – "Harvemmin nämä selviävät"

Joku voi tehdä valeprofiilin ja esiintyä sinuna sosiaalisessa mediassa. Helsingin nettipoliisi saa ilmoituksia somen valeprofiileista päivittäin. Pelkkä identiteettivarkaus ei ole vielä rikos. Virkavalta on voimaton, koska laki laahaa jäljessä

Internetin käytön yleistyminen on tehnyt nettirikoksista arkipäivää
niin yrityksille kuin yksityishenkilöille. Helsingin nettipoliisi saa
ilmoituksia sosiaalisen median valeprofiileista päivittäin.

Nykylainsäädännön
mukaan pelkkä henkilöllisyyden kaappaaminen ei riitä rikostutkinnan
käynnistämiseen. Identiteettivarkauksia koskevaa lainsäädäntöä ajetaan
ajan tasalle.

Kansalaisten kasvaneen pelon seurauksena myös
liiketoiminta identiteettirikosten ympärillä kasvaa. Suomessa tuotiin
tänä vuonna ensimmäistä kertaa markkinoille
henkilöllisyysvarkausvakuutus.

“Minulle on tullut yli 500 euron lasku verkkokaupasta”

Yksityishenkilöihin
kohdistuvia identiteettivarkauksia on monenlaisia. Varas voi
esimerkiksi hankkia käyttöönsä henkilöllisyyspapereita, pankkitilejä ja
luottokortteja. Henkilökohtaisia tietoja hyödyntäen identiteettivaras
voi ottaa pikavippejä, ostaa matkapuhelinliittymiä, autoja tai vaikkapa
tilata lehtiä.

Tällaisen identiteetin menetyksen ongelma on se,
että varkauden uhri joutuu toistuvasti todistamaan, ettei ole tehnyt
ostoksia. Vyyhdin selvittäminen vie uhrilta aikaa ja rahaa.

– Sain
muutama kuukausi sitten puhelun vaimoltani, joka ilmoitti että minulle
on tullut yli 500 euron lasku verkkokaupasta. Vaimo hieman ihmetteli,
niin minäkin, kertoo petoksen uhriksi joutunut helsinkiläinen mies.

Mies
soitti verkkokauppaan ja sai selville, että sieltä oli tilattu naisten
vaatteita. Vaikka lasku oli tullut miehelle, kaupalle annetut
yhteystiedot eivät olleet hänen. Tilauksen toimitusosoite oli lähellä
miehen asuinpaikkaa.

Mies kertoo tehneensä rikosilmoituksen heti kun tapaus paljastui.

–
Soitin poliisille, olin tohkeissani ja lähdin aikaisemmin töistä, että
ehdin poliisiasemalle. Pelkäsin, että nyt on asialla joku kovemman
luokan hakkeri, sellainen, ettei asialle voi mitään, ja joudun
vaihtamaan kotoani kaiken, missä on mikroprosessori, mies kuvailee
tapahtunutta.

Poliisiasemalla uhrille oli kerrottu, että “harvemmin nämä selviävät”.

–
Konstaapeli kertoi myös, etten ole ainoa. Samasta verkkokaupasta oli
tehty useampi ilmoitus sinä päivänä. Viereisessä kopissa joku mies teki
samankaltaista ilmoitusta, jossa verkkokauppa oli sama.

Kuukauden päästä mies kävi uudestaan poliisilaitoksella.

–
Sain kuulla, että poliisilla on tiedot epäillystä. Kyseessä oli joku
pikkurikollinen Itä-Helsingistä, joka oli tehtaillut samoja petoksia
niin paljon, että rikosnimike oli vaihtunut törkeään petokseen, mies
kertoo tapauksen etenemisestä.

Silloin kun identiteettivarkauteen
liittyy petos, esimerkiksi väärällä nimellä tilattujen tuotteiden
muodossa, poliisilla on aseet tutkia rikosta. Silti läheskään aina ei
selviä, mistä epäilty on saanut uhrin henkilötiedot.

Pelästynyt mies pohtii edelleen, miten ja missä hän olisi voinut vahingossa vuotaa oman henkilötunnuksensa.

–
Haluaisin tietää, miten epäilty on tietoni saanut. Ties mitä muuta
minusta on saatu selville? Onko muualtakin tilattu minun nimelläni ties
mitä? mies pohtii.

Donner: “Minun tietääkseni ei tapahtunut yhtään mitään”

Sosiaalisessa mediassa erityisesti julkisuuden henkilöt ovat identiteettivarkauksien riskiryhmässä.

Kansanedustaja
Jörn Donnerin nimissä tehty Twitter-tili keräsi viime vuonna nopeasti
tuhansia seuraajia Twitterissä. Tili ehti olla toiminnassa muutamia
viikkoja ja valtakunnalliset sanomalehdet siteerasivat keksityn Donnerin
kirjoituksia. Lopulta Donnerilta itseltään kysyttiin tilistä ja
paljastui, ettei tili ollutkaan hänen.

Donner ilmoitti valetilin
paljastuttua parodiaksi, ettei hän aio aloittaa oikeustoimia tilin
perustajaa vastaan. Tutustuttuaan asiaan tarkemmin Donner päätti käyttää
asianajajien apua. Tapaus ei kuitenkaan edennyt, sillä poliisi lopetti
jutun tutkinnan kustannussyihin vedoten.

– Minun tietääkseni ei tapahtunut yhtään mitään, Donner kertoo nyt tutkintapyynnön etenemisestä.

“Harvemmin nämä selviävät”

Donnerin tapaus on tyypillinen identiteettivarkaus. Hyvin usein
tapaukset jäävät joko selvittämättä tai tekijä ei joudu vastuuseen.

Sosiaalisessa mediassa tapahtuvien identiteettivarkauksien selvittäminen voi olla lähes mahdotonta.

–
Kun identiteettivarkaus itsessään ei ole rikos, niin rikosnimikkeet
eivät tällaisissa tapauksissa täyty, kertoo nettipoliisi Marko Forss.

Forssin
mukaan Donnerin tapauksessa kunnianloukkauksen merkistö ei välttämättä
täyty. Vaikka täyttyisikin, ylipäätään kunnianloukkauksista nostetaan
harvoin syytteitä Suomessa.

– Suomessa kirjattiin viime vuonna
rikosilmoitus noin 5 000 kunnianloukkauksesta. Niistä noin 1 300 eteni
syyttäjälle ja niistä noin 150:stä nostettiin syyte. Siitä voi hyvin
päätellä, miten todennäköistä tapausten eteneminen oikeusteitse on,
summaa Forss.

Kun identiteettivarkaus kriminalisoidaan, rikoksen
tunnusmerkit täyttyvät vain, jos on tehty sellainen tili, että kolmas
osapuoli voi erehtyä sen esittävän tiettyä kohdetta. Parodiatilejä ei
siis ole tarkoitus kriminalisoida. Rikos jää täyttymättä myös silloin,
jos valeprofiilin saa poistumaan yhdellä ilmoituksella palvelun
ylläpitoon.

“Ensimmäinen reaktio oli säikähdys”

Myös
julkisuuden henkilöiden läheiset joutuvat identiteettivarkauksien
uhreiksi. Läheisen kuvalla ja nimillä saatetaan tehdä tili, jonka avulla
urkitaan tietoja julkisuuden henkilöstä.

Eräässä tapauksessa
nainen huomasi valetilin sattumalta, kun uusia ihmisiä tavatessaan pyysi
heitä lisäämään itsensä Facebook-kaveriksi. Haku naisen nimellä toi
esille kaksi Facebook-tiliä, josta toinen oli naiselle täysin vieras.
Tilin profiilitekstissä korostettiin naisen läheisiä suhteita
julkisuuden henkilöön. Kuvat oli varastettu naisen profiilista ja naisen
julkkisystävän blogista. Valetilin ystävissä oli naisen omia ystäviä.

–
Ensimmäinen reaktio oli säikähdys. En tiedä, kuka tilin takana on ja
mitä tietoa hän on tilin avulla hankkinut. Tuli sellainen olo, että en
oikein tiedä kehen voin luottaa, nainen kertoo.

Nettipoliisi Marko
Forssin mukaan kun joku tekee Facebookiin valeprofiilin, niin poliisi
ei todennäköisesti saa tietoja siitä kuka sen on tehnyt. Tämä ei
välttämättä muutu, vaikka laki ensi vuonna muuttuukin. Lakiin ei ole
tulossa televalvontaoikeutta, eikä ulkomaalaisten palveluiden tarvitse
noudattaa suomalaisen tuomioistuimen antamia määräyksiä.

Nainen
ilmiantoi tilin Facebookissa, joka poisti sen. Hän myös ilmoitti
yksitellen jokaiselle tilin kaveripyynnön hyväksyneelle ystävälleen,
että kyseessä on valetili.

Muutama viikko valetilin poistumisen
jälkeen naisen uusi tuttava oli lisäämässä häntä ystäväksi ja huomasi,
että Facebookissa oli jällleen samanlainen valetili. Nainen pyysi
ystäviään ilmiantamaan tilin. Lukuisien ilmiantojen jälkeen valetili
poistui taas.

– Olisin tehnyt rikosilmoituksen, mutta sitten
kuulin ettei identiteettivarkaus ole rikos. Minun on mahdotonta tietää,
kuinka kauan tili on ollut olemassa ja mitä sillä on tehty. Siitä tulee
kummallinen olo, nainen ihmettelee.

Usein uhreina ihan tavalliset nuoret

Identiteettivarkaudet
eivät kosketa vain julkisuuden henkilöitä ja heidän lähipiiriään.
Niiden uhreiksi joutuvat eniten ihan tavalliset nuoret.

– Monesti kiusaamistapauksissa tekijä on tuttu, arvioi Marko Forss.

Eräässä
tapauksessa luokkakaveri oli tehnyt kiusatun kuvalla ja nimellä
profiilin, jonka kautta hän haukkui toisia koululaisia. Valeprofiilin
takia uhria kiusattiin ja uhkailtiin, koska osa nuorista luuli, että
profiilin takana oli oikeasti uhri itse.

Forssin tuntuma on, että
ongelma koskettaa useammin alaikäisiä kuin aikuisia. Nuorison kohdalla
kiusaamistarkoituksissa tehty identiteettivarkaus tarkoittaa usein
profiilia Facebookissa. Vähän vanhempien kohdalla saatetaan esimerkiksi
luoda valeilmoitus seuranhakupalveluun, jossa luvataan maksullista
seksiä tai jonka avulla kyseenalaistetaan kohteen seksuaalinen
suuntautuminen.

Eräässä tapauksessa joukko luokkatovereita päätti
pilailla yhden pojan kustannuksella. He tekivät pojan kuvalla ja
tiedoilla treffisivustolle ilmoituksen, jonka mukaan poika etsi
“homoseuraa.” Poika sai ilmoituksen seurauksena useita yhteydenottoja,
joita hän piti häiritsevinä. Poikaa myös kiusattiin koulussa ilmoituksen
vuoksi.

Valetili somessa saattaa vaarantaa työuran tai kaverisuhteet

Seurustelun
loppuessa tai muissa riitatilanteissa tavallinen aikuinen voi joutua
tilanteeseen, jossa omissa nimissä luodaan profiileja sosiaaliseen
mediaan.

– Kiusaamisen ohella tapaukset liittyvät usein myös parisuhteen ristiriitoihin, kertoo nettipoliisi Marko Forss.

Lähisuhdekiusaamisessa
profiili saatetaan luoda puolison nimellä. Sen avulla ollaan sitten
yhteydessä puolison ystäviin, joko tiedonhankinta- tai
solvaamistarkoituksessa.

Eräästä naisesta tehtiin toistuvasti
valeprofiileja Facebookiin ja tekijän toiminta oli aina sama.
Valeprofiili lähetti kohteen kavereille ystäväpyyntöjä, jonka jälkeen
hän levitti profiilin välityksellä väärää tietoa kohteesta. Tietoja oli
lähetetty myös kohteen työpaikalle.

Vale-eversti lähestyi keski-ikäisiä naisia

Nettipoliisi
Marko Forss kertoo, että vääriä identiteettejä käytetään myös
esimerkiksi seksuaalirikoksiin, joissa aikuinen esiintyy nuorena.

Eräässä
tapauksessa vanhempi mies oli tehnyt nuorta tyttöä esittävän profiilin,
jolla hän lähestyi nuorta poikaa. Mies esitti kiinnostunutta ja pyyteli
kuvien vaihtamista. Keskustelu oli seksuaalista ja “tyttö” pyysi poikaa
lähettämään peniksensä kuvan.

Kaipuu rakkauteen johtaa harhaan
myös aikuisia. Ulkomailla asuva henkilö oli luonut profiilin itsestään
amerikkalaisena everstinä. Vale-eversti lähestyi keski-ikäisiä naisia
romanttisissa merkeissä. Keskustelujen aikana rakkaus roihahti, mutta
vähän ajan kuluttua eversti tarvitsikin muutaman satasen yllättävän
hätätilanteen hoitamiseen. Kun kohde maksoi, erilaisia hätätilanteita
tuli lisää ja summat kasvoivat.

Laki laahaa jäljessä – uudistuksia tulossa

Oikeusministeriön
työryhmä sai toukokuussa valmiiksi mietinnön tietoverkkodirektiiviin
liittyen ja esitti mietinnössä identiteettivarkauden kriminalisointia.
Uuden lain on määrä tulla voimaan eduskunnan hyväksymisen jälkeen
syksyllä 2015.

Tällainen oli työvaiheessa oleva lain pykälä
toukokuussa, “Joka erehdyttääkseen kolmatta osapuolta oikeudettomasti
käyttää toisen henkilötietoja, tunnistamistietoja tai muuta vastaavaa
yksilöivää tietoa aiheuttaen taloudellista vahinkoa tai vähäistä
suurempaa haittaa sille, jota tieto koskee, on tuomittava
identiteettivarkaudesta sakkoon.”

Oikeusministeriön esityksen
mukaan identiteettivarkaus olisi siis jatkossa rikos, jos se aiheuttaa
taloudellista vahinkoa tai muuta haittaa. Enimmäisrangaistus olisi
sakkoa.

Nettipoliisi Marko Forssin mukaan huomionarvoista on se,
että kriminalisointi koskee myös oikeushenkilöitä eli myös yrityksen
nimissä esiintyminen tulee rangaistavaksi.

Valeprofiilien
kriminalisointi selventää asianomistajan asemaa ja antaa myös selkeän
viestin toiminnan laittomuudesta. Lakipykälää kun voi tulkita niinkin,
että rangaistuksen edellytyksenä ei ole se, että profiililla tehdään
jotakin laitonta, rangaistavaa voi olla pelkän valeprofiilin tekeminen.

–
Uudessa laissa esimerkiksi somen valeprofiilit kriminalisoitaisiin,
mutta lain käytännön vaikutukset voivat jäädä vähäisiksi, arvioi
nettipoliisi Marko Forss.

Kriminalisoinnin jälkeenkään
sosiaalisessa mediassa luodusta valeprofiilista nostettu tutkintapyyntö
ei välttämättä etene. Tällä hetkellä suurinta osaa somessa tapahtuneista
kunnianloukkauksista aloitetuista tutkintapyynnöistä rajoitetaan
yleensä kustannus- tai vähäisyysperusteilla. Näin voi hyvin käydä myös
valeprofiileista tehdyille tutkintapyynnöille uuden lain voimaan
tulemisen jälkeenkin.

Lisätietoa