Yle: Suomen selvitettävä komissiolle potilasdirektiiviä – "soveltuu Keski-Eurooppaan"

17.7.2014 | Oikeusuutiset

Markku Fredman

EU moittii Suomea potilasdirektiivin tulkinnasta. Komissio on katsonut, ettei Suomi ole pannut täytäntöön kaikkia vaadittuja artikloja. Suomelta vaaditaan selvityksiä muun muassa siitä, että Suomessa korvauksia maksetaan eri tavoin julkisista ja yksityisistä terveyspalveluista

Suomessa direktiiviä sovelletaan niin, että toisessa EU-maassa
annettu hoito rinnastetaan yksityiseen terveydenhuoltoon, joka korvataan
Suomen Kela-taksojen mukaan.

Direktiivin mukaan
kansalaiset voivat hakea terveyspalveluita mistä tahansa unionin
jäsenmaasta ja saada hoidosta korvaukset kotimaastaan.

Ongelmana on se, että potilasdirektiivi soveltuu paremmin
Keski-Eurooppaan, missä ei ole Suomen kaltaista kahden
korvausjärjestelmän mallia, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön
kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee.

Käytännössä
potilasdirektiivi tarkoittaa Suomessa sitä, että ulkomailla äkilliseen
hoitoon joutuva potilas saa korvauksia asiakasmaksuperusteen mukaan ja
vapaaehtoisesti sinne hakeutuva taas sairausvakuutuslain mukaan aivan
kuten Suomen yksityisestä terveydenhuollosta saa Kela-korvauksia.

–
Pohdimme tätä kahtiajakoa, kun mietimme, miten direktiiviä Suomessa
toteutetaan. Sekin voisi olla yhtä ongelmallista, jos muussa EU-maassa
annetusta yksityisen sektorin palvelusta saisi enemmän korvauksia kuin
vastaavasta hoidosta kotimaassa. Tämä voisi johtaa esimerkiksi siihen,
että monikansallinen yksityinen terveydenhuollon yritys ohjaisi
potilaitaan yrityksen Viron-yksikköön, jos siellä annettavasta hoidosta
potilas saisi enemmän korvausta kuin Suomessa.

Teoriassa Suomi voi saada jopa roimat sakot

Sillanaukeen
mukaan samanlaisen lausunnon komissiolta on saanut useampi jäsenmaa,
joten kyse ei ole vain Suomeen kohdistuvasta toimenpiteestä. Sosiaali-
ja terveysministeriö alkaa yhdessä ulkoministeriön kanssa selvittää
Suomen käytäntöjä komissiolle. Selvityksen antamiseen on kaksi kuukautta
aikaa.

Pahimmillaan tilanne voisi Suomen osalta
johtaa siihen, että komissio nostaa kanteen. Euroopan Unionin
tuomioistuin puolestaan voi määrätä sakkoja niiltä päiviltä, kun
direktiiviä on toimeenpantu väärin. Sakot voisivat olla kymmeniä
tuhansia euroja vuorokaudelta. Sillanaukee korostaa, että tässä
vaiheessa tällaista skenaariota ei ole syytä olettaa tapahtuvan.