Yle: Enää harva turvapaikan saanut lapsi saa perheensä Suomeen

Perheenyhdistämisen ehtoja on viime vuosina tiukennettu, ja hakemusten määrä on puolittunut

Harva alaikäinen turvapaikanhakija saa enää perheenjäseniään Suomeen.
Vuonna 2013 oleskeluluvan Suomesta sai vain yksi kansainvälistä
suojelua saaneen huoltaja ja tammi-kesäkuussa 2014 viisi.

Perheenyhdistämisen
ehtoja on kiristetty viime vuosina, ja perheenyhdistämishakemusten
määrä on puolittunut. Kun vuonna 2011 oleskelulupahakemuksia perhesiteen
perusteella jätettiin 2014 kappaletta, oli luku vuonna 2012 enää 599.
Hakemusten vuosittainen määrä on pysynyt suunnilleen samana sen jälkeen.
Tämän vuoden tammi-kesäkuussa on jätetty 334 hakemusta.

“Maahanmuuttovirasto kiristysten takana”

Toimittaja Jussi Förbom on kirjoittanut turvapaikkapolitiikasta kirjan Väki, valta ja virasto,
jossa hän tarkastelee Maahanmuuttoviraston roolia Suomen
turvapaikkapolitiikan muokkaamisessa viime vuosina. Kirja perustuu
haastatteluaineistoon ja lainmuutos-keskustelun analysointiin.

Förbomin mielestä Maahanmuuttovirasto on aktiivisesti pyrkinyt vaikuttamaan lainmuutoksiin.

–
Kyllähän poliitikot säätävät lain viime kädessä, mutta
Maahanmuuttovirasto on tehnyt hyvin paljon omaa poliittista
vaikuttamistyötään. Se on hyvin vakava lausunnonantaja, koska se on
tässä maassa se taho, joka niitä päätöksiä tekee, ja joka sitä koko
hallintoa pyörittää. Poliitikot ja muut virkamiehet muualla hallinnossa
hyvin hanakasti kuuntelevat, mitä Maahanmuuttovirasto sanoo, Förbom
kertoo.

Maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksikön johtajan Tiina Suomisen näkökulma on toinen:

–
Totta kai haluamme olla mahdollisimman aktiivisesti mukana, joko
työryhmissä tai sitten ainakin kommentteja antamassa. Totta kai olemme
kiinnostuneita siitä, minkälainen lainsäädännön sisältö on ja
minkälaiseksi sitä ollaan muuttamassa, koska se suorastaan helpottaa
meidän tehtäväämme tai voi vaikeuttaa sitä. Se vaikuttaa myös meidän
resurssitarpeisiimme, Suominen sanoo.

Lapsi – maahanmuuton väline?

Yksin Suomeen tulleiden lasten kohdalla Maahanmuuttovirasto pohtii, käytetäänkö lasta mahdollisesti “maahanmuuton välineenä”.

–
Jos kerran muu perhe on jäänyt sinne kotimaahan tai asuinmaahan, ja
lapsi on lähetetty yksinään, annettu ehkä salakuljettajien mukaan
vaaralliselle matkalle, joudutaan harkitsemaan, onko tässä ollut kyse
siitä, että lapsi on lähetetty ensin ja itse aiotaan tulla perässä, vai
että lapsi on oikeasti haluttu lähettää turvaan, Suominen sanoo.

Jussi Förbom on toista mieltä.

–
Tämä on kuitenkin hyvin kaukana siitä käytännön todellisuudesta, jossa
nämä ihmiset elävät. Usein tilanne on se, että esimerkiksi Somaliassa
perheen yksi lapsi on jo kuollut tai joutunut kaapatuksi tai
loukkaantunut sotilaana, ja yksi lapsi halutaan yrittää pelastaa.

–
Se, että lapsi päätyy Suomeen, on usein hänelle itselleen suuri
yllätys. Hän ei tiedä Suomesta tai täkäläisestä systeemistä mitään eikä
osaa kuvitellakaan, millaisia mahdollisuuksia hänellä on elämässään sen
jälkeen, kun hän on tänne tullut, Förbom sanoo.

Lisätietoa