Syrjintälautakunta kielsi syrjinnän etnisen alkuperän perusteella pankkipalveluissa

Vähemmistövaltuutettu pyysi Syrjintälautakuntaa tutkimaan oliko A:ta syrjitty pankkipalveluissa ja asettamaan uhkasakon S-Pankki Oy:lle, koska pankki ei ollut hyväksynyt A:n virolaista passia henkilöllisyyden osoittamiseksi

Hakijan esittämän selvityksen mukaan A:lle ei ollut myönnetty
verkkopankkitunnuksia, koska pankki ei ollut hyväksynyt hänen virolaista
passiaan tunnistamisasiakirjaksi. Tällä perusteella syrjintälautakunta
katsoi, että syrjintäolettama oli syntynyt.

Syrjintälautakunta totesi, ettei lainsäädännöstä tai muista
virallisohjeista ollut aiheutunut estettä hakijan virolaisen passin
hyväksymiselle henkilöllisyyden osoittavana henkilöllisyysasiakirjana.

Pankki ei ollut esittänyt, että sillä olisi ollut aihetta epäillä hakijan esittämän henkilöllisyysasiakirjan aitoutta.

Pankin menettely oli perustunut ohjeeseen, joka merkitsi etniseen alkuperään perustuvaa erottelua.

Pankin perustelu ulkomailta tulevien henkilöiden lähtökohtaisesta
korkeamman rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskistä, joka
oikeuttaisi vaatimaan EU/ETA –valtion kansalaiselta suomalaisen
henkilötunnistusasiakirjan, oli lakiin perustumaton ja syrjivä. Pankin
ohjeissa ei tuotu esiin, missä tilanteissa ja millä perusteella tätä
voitaisiin edellyttää.

Pankin tunnistusperiaatteissa oli ollut yleisenä lähtökohtana, että se
oli hyväksynyt pankkitunnusten saamiseksi vain Suomen viranomaisen
myöntämän passin tai henkilökortin.

Syrjintälautakunta katsoi pankin menettelyn olleen välillistä syrjintää.

Syrjintälautakunta katsoi pankin yleisten tunnistamisohjeiden olleen
edelleen sillä tavoin tulkinnanvaraiset, että ne voivat johtaa
välittömään tai välilliseen syrjintään.
Syrjintälautakunta kielsi pankkia jatkamasta tai uusimasta A:han tai
kehenkään muuhun kohdistuvaa yhdenvertaisuuslain 6 §:n vastaista
menettelyä.
Syrjintälautakunta asetti kieltopäätöksensä tehosteeksi 5 000 euron suuruisen uhkasakon.

Lisätietoa