STM:n kuntainfo: Toimeentulotuen perusosan alentaminen

Toimeentulotukilakiin sisältyy mahdollisuus tietyissä tilanteissa alentaa asiakkaan saaman toimeentulotuen perusosan määrää. Alentaminen edellyttää lain asettamien edellytysten ja vaatimusten noudattamista sekä kokonaisvaltaista harkintaa asiakkaan tilanteesta

Sosiaali- ja terveysministeriö on koonnut tähän kirjeeseen lain
keskeisen sisällön ja perusosan alentamiselle asetetut tavoitteet
kuntien tiedoksi ja toimeenpantavaksi.

Toimeentulotuki viimesijaisena toimeentulon turvana

Toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaan
toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen
taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja
perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön
toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Oikeus saada
toimeentulotukea syntyy toimeentulotukilain mukaan vasta silloin,
kun henkilö ei voi saada toimeentuloa ansiotyöllään tai
yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien
avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden lain mukaan
elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla.

Jokaisella on toimeentulotukilain mukaan velvollisuus kykynsä
mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä lain
säätämässä laajuudessa puolisonsa, alaikäisten lastensa sekä
ottolastensa elatuksesta.

Toimeentulotuki kuuluu sosiaalihuoltolain (710/1982, 1 §)
kunnalta edellyttämiin sosiaalihuollon palveluihin, joiden
tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksilön ja perheen sekä
yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä.

Toimeentulotuki koostuu perusosasta, tuesta muihin
perusmenoihin, täydentävästä toimeentulotuesta sekä ehkäisevästä
toimeentulotuesta.

Perusosan sisällöstä säädetään toimeentulotukilain 7 a §:ssä.
Toimeentulotuen perusosalla katetaan henkilön ja perheen
jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Niihin kuuluvat mm
ravinto- ja vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä
henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen
käytöstä, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen
käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot
sekä vastaavat muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.
Perusosan suuruudesta säädetään lain 9 §:ssä. Perusosan
henkilökohtainen euromääräinen suuruus kuukaudessa on erilainen eri
tuensaajaryhmissä. Perusosan vuoden 2014 alussa voimaan tulleet
euromäärät on tiedotettu kunnille sosiaali- ja terveysministeriön
Kuntainfolla 8/2013 (26.11.2013).

Toimeentulotuen perusosan alentaminen

Toimeentulotukilain mukaan toimeentulotuen perusosan määrää
voidaan alentaa ainoastaan tietyissä tilanteissa. Perusosan
alentamisesta on säädetty yksityiskohtaisesti lain 2 a ja 10 §:ssä.
Ote toimeentulotukilaista on tämän kirjeen liitteenä. Laki
kokonaisuudessaan on luettavissa esimerkiksi internet-sivuilta
www.finlex.fi.

Toimeentulotukilain 2 a §:ssä säädetään velvollisuudesta
ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Lainkohdassa mainituin
poikkeuksin toimeentulotukea hakeva 17-64-vuotias henkilö on
velvollinen ilmoittautumaan työttömänä työnhakijana
työvoimatoimistoon. Jos toimeentulotuen hakija ei ilmoittaudu
työvoimatoimistoon työnhakijaksi, toimeentulotuen perusosan
suuruutta voidaan hänen osaltaan alentaa.

Toimeentulotukilain 10 §:ssä säädetään perusosan alentamisesta.
Pykälän ensimmäisen momentin mukaan perusosan suuruutta voidaan
alentaa enintään 20 prosenttia sellaisen henkilön osalta, jonka
toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä että hän on ilman perusteltua
syytä kieltäytynyt yksilökohtaisesti ja todistetusti tarjotusta
työstä tai sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta, joka
kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa. Perusosaa
voidaan alentaa myös, jos henkilö laiminlyönnillään aiheuttaa sen,
ettei työtä tai julkista työvoimapalvelua ole voitu tarjota.

Perusosaa voidaan alentaa, jos täysi-ikäinen alle 25-vuotias
ilman ammatillista koulutusta oleva henkilö on keskeyttänyt tai
kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole oikeutettu
työttömyysetuuteen.

Samoin perusosaa voidaan alentaa maahanmuuttajan
kotoutumissuunnitelmaan liittyvän laiminlyönnin tai kieltäytymisen
seurauksena.

Perusosaa voidaan alentaa myös kuntouttavan työtoiminnan
aktivointisuunnitelman laatimiseen tai kuntouttavaan työtoimintaan
osallistumisesta kieltäytymisen tai keskeyttämisen perusteella.

Saman toimeentulotukilain 10 §:n kolmannen momentin mukaan
perusosan suuruutta voidaan alentaa enemmän kuin 20 prosenttia,
kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia, jos henkilön toistuvasta
lain 10 § ensimmäisen momentin tarkoittamasta menettelystä on
pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua
toimenpiteisiin, joista säädetään julkisesta työvoima- ja
yrityspalvelusta annetussa laissa, kotoutumisen edistämisestä
annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa
laissa.

Toimeentulotuen perusosan alentamisen ehdot

Perusosan alentaminen on aina poikkeuksellinen toimenpide, joka
vaatii erityistä harkintaa ja suunnittelua. Toimeentulotuen
perusosaa voidaan alentaa, mutta sitä säätelevän lainkohdan
soveltamisen seurauksena ei voi olla ettei tukea myönnetä lainkaan.
Alentaminen voidaan tehdä edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna
ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä
toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan
kohtuuttomana.

Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta
kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien.

Alentaminen koskee ainoastaan toimenpiteen kohteena olevalle
henkilölle kuuluvaa toimeentulotuen perusosaa. Alentaminen ei koske
muita perheenjäseniä. Alentamispäätös ei koske toimeentulotukea,
joka myönnetään henkilön tai perheen muihin perusmenoihin eikä se
koske myöskään täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea.

Perusosan alentamisen yhteydessä laaditaan aina suunnitelma
toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi.

Toimeentulotuen hakija saa hakemukseensa kirjallisen päätöksen,
joka perustellaan. Perusteltu päätös annetaan myös tilanteessa,
jossa hakija ei toimita häneltä mahdollisesti pyydettyä selvitystä.
Erityisen tärkeää perustelu on silloin, kun hakijan johonkin
pyyntöön ei voida suostua. Päätökseen tyytymätön asiakas voi vaatia
siihen oikaisua siihen annetussa määräajassa.

Perusosan alentamisen menettely

Toimeentulotukilain asettamien edellytysten täyttyessä kunta
harkitsee ja voi päättää tuenhakijan perusosan alentamisesta.

On tärkeää, että tuenhakijaan ollaan yhteydessä ratkaisua
valmisteltaessa ja sitä myöhemmin toimeenpantaessa. Laki edellyttää
asiakassuunnitelman laatimista perusosan alentamisen yhteydessä,
jolloin voidaan selvittää ja ottaa huomioon myös muiden
viranomaistahojen mahdollisuudet tukea asiakasta hänen vaikeassa
tilanteessaan.

Sosiaalihuollon omilla ja sen käyttöön tulevien muiden
viranomaisten asiakasasiakirjoilla on oleellinen merkitys
harkinnassa. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjoihin kirjataan
asiakkaan antamat ja muilta asianomaisilta viranomaisilta saadut
tiedot. Keskeisiä ovat esimerkiksi työ- ja elinkeinoviranomaisilta
saadut tiedot, työttömyysetuutta koskevat ratkaisut tai koulutoimen
päätökset. Samoin muut tarvittavat tiedot, kuten terveydentilaa
koskevat tai nuorisotyön antamat tiedot otetaan tarpeen mukaan
huomioon toimeentulotuen perusosan alentamista harkittaessa.

Toimeentulotukilaissa on säädelty perusosan alentamisen keston
enimmäismäärät ja -ajat. Perusosan alentaminen voi siten olla myös
määrältään pienempi ja kestoltaan lyhyempi kuin mitä laissa
mainitut enimmäisajat mahdollistavat. Perusosan alentamisen
edellytyksiä ja määrää tulee aina harkita tapauskohtaisesti ottaen
huomioon henkilön ja hänen perheensä olosuhteet kokonaisuutena sekä
toimeentulotuelle asetetut tavoitteet.

Toimeentulotukilain esitöiden mukaan perusosan alentamisella
enintään 40 prosentilla on tarkoituksena puuttua tilanteisiin,
joissa henkilölle voidaan osoittaa konkreettinen ja hänen
kykyihinsä ja olosuhteisiinsa sovitettu tapa hankkia
toimeentulonsa, mutta henkilö toistuvasti kieltäytyy siitä.
Esimerkiksi työtarjouksen tulee olla sellainen, että se soveltuu
asianomaiselle henkilölle, että se tarjoaa välttämättömän
toimeentulon kohtuullisen pitkän ajan ja että tarjous on voitu
tehdä toistuvasti.

Alentamisen kesto lasketaan kieltäytymisen tai laiminlyönnin
ajankohdasta, ei toimeentulotuen määräämisajankohdasta lukien.
Perusosan alentamista ja sen kestoa koskien Korkein hallinto-oikeus
on antanut ratkaisun, jonka mukaan uutta kahden kuukauden perusosan
alennusta välittömästi edellisen kahden kuukauden alentamisen
jälkeen, tulee edeltää uusi tai toistuva kieltäytyminen tai
laiminlyönti. Saman kieltäytymisen tai laiminlyönnin seurauksena ei
siis voi perusosaa alentaa kuin korkeintaan kaksi kuukautta (KHO
taltio 2000:452).

Perusosan alentaminen lopetetaan siinä vaiheessa, kun asiakas on
tehnyt alentamiseen vaikuttaneet toimenpiteet, esimerkiksi
ilmoittautunut työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon,
osallistunut kuntouttavaan työtoimintaan tai osallistunut
kuntouttavan työtoiminnan aktivointisuunnitelman tekemiseen.

Asiakassuunnitelma yhteistyössä asiakkaan kanssa

Asiakassuunnitelmaa koskeva yleissäännös sisältyy
sosiaalihuollon asiakaslain 7 §:ään. Sen mukaan sosiaalihuoltoa
toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu
vastaava suunnitelma, ellei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja
ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen
tarpeetonta.

Toimeentulotukilain 10 § mukaan toimeentulotuen perusosan
alentamisen yhteydessä on aina laadittava suunnitelma toiminnasta
asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Suunnitelman
tekeminen on erityisen tärkeää henkilön oikeusturvan ja itsenäisen
suoriutumisen kannalta.

Suunnitelma on tehtävä, mikäli mahdollista yhdessä
toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä
työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa. Asiakkaan
tarpeista lähtevän monialainen yhteistyö on erittäin tärkeää
perusosan alentamistilanteissa. Asiakkaalle saattaa myös olla
aiemmin laadittu työllistymis- tai aktivointisuunnitelma, jota
voidaan täydentää perusosan alentamisen yhteydessä tehtävällä
suunnitelmalla.

Itsenäisen suoriutumisen edistämiseen tähtäävään suunnitelmaan
voidaan sisällyttää muun muassa seuraavia asiakasta koskevia
tietoja: henkilötiedot, ammatti, peruskoulutus ja ammattikoulutus,
kielitaito ja erityistaidot, viimeisimmät työsuhteet ja niiden
kesto, työttömyyden syy ja kesto, asiakkaan työnhakutavoitteet ja
suunnitelmat, asiakkaan koulutusvaihtoehdot ja niitä koskevat
suunnitelmat, muut toimenpiteet ja asiakkaan sekä muiden
viranomaisten osuus suunnitelman toteuttamisessa.

Muina itsenäisen suoriutumisen edistämiseen kuuluvina
toimenpiteinä voivat tulla kysymykseen esimerkiksi työkokeilu,
kuntoutus, palkkatuettu työ sekä osallistuminen kuntouttavaan
työtoimintaan ja muut tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelut.

Asiakassuunnitelmaa laadittaessa tulee pyrkiä siihen, että
paitsi asiakas itse, niin myös suunnitelman tekemiseen
osallistuneet muut tahot tosiasiallisesti sitoutuisivat
suunnitelmaan kirjattujen toimenpiteiden toteuttamiseen.
Suunnitelma tulee päivätä ja eri osapuolten sitouttamiseksi se myös
on perusteltua varmentaa asiakkaan ja viranhaltijan
allekirjoituksilla. Suunnitelmasta annetaan kopio asiakkaalle.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on
toimeentulotukilakia koskevassa mietinnössään käsitellyt nuoren
asiakkaan kanssa tehtävää työtä. Ammatillista koulutusta vailla
olevan 18–24-vuotiaan tukemiseksi asiakassuunnitelmaan voidaan
sisällyttää muun muassa asiakkaan työnhakutavoitteet ja
-suunnitelmat, asiakkaan koulutusvaihtoehdot ja -suunnitelmat sekä
muut toimenpiteet sekä asiakkaan osuus suunnitelman
toteuttamisessa. Valiokunta piti myös tärkeänä suunnitelman
tekemistä moniammatillisessa yhteistyössä ja että nuorelle
tarvittaessa tarjotaan myös terveydentilan sekä toimintakyvyn
selvittämistä. Lisäksi mielenterveyspalvelujen sekä päihde- ja
huumevieroituksen saatavuus tulisi varmistaa niitä tarvitseville
ennen työllistämistä edistäviä työvoimapalveluja. Valiokunta
tähdensi, että vailla ammatillista koulutusta olevat nuoret ovat
hyvin vaikeassa asemassa työmarkkinoilla ja siten erityisessä
syrjäytymisvaarassa. Monet nuoret eivät välttämättä itsekään osaa
nimetä syytä käytökselleen tai sille, miksi kouluttautumisyritykset
taikka aktivointitoimenpiteet ovat keskeytyneet. Kuitenkin suurin
osa heistä olisi halukkaita työelämävalmiuksiensa parantamiseen,
mutta he tarvitsisivat muita toimenpiteitä ennen koulutukseen
siirtymistä. Valiokunta piti ammatillista koulutusta vailla olevan
nuoren kannalta erityisen ongelmallisina niitä tilanteita, joissa
nuorelle tosiasiallisesti tarjoutuvat koulutusvaihtoehdot eivät
millään tavoin vastaa nuoren edellytyksiä tai haettavissa olevat
opiskelupaikat ovat kaukana nuoren kotiseudulta, jolloin
keskeyttämisalttius kasvaa (StVM 41/2010 vp).

Asiakaskohtaisessa toimeentulotukityössä perusosan alentaminen
on ratkaisu, jossa korostuu kunnan sosiaalityöntekijän tai
sosiaaliohjaajan rooli. Toimeentulotukilain 14 a §:n 4 momentin
mukaan toimeentulotukiasiakkaalle tulee järjestää mahdollisuus
keskustella henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai
sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen
jälkeen kun asiakas on tätä pyytänyt. Toimeentulotuen hakija, jonka
perusosan alentamista harkitaan tai jonka perusosaa on jo
alennettu, todennäköisesti hyötyy henkilökohtaisesta keskustelusta
sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa. Keskustelussa
voidaan käydä läpi muun muassa henkilön taloudellinen ja muu
elämäntilanne, hänen tulevaisuudensuunnitelmansa ja
mahdollisuutensa saada toimeentulonsa turvattua muuta kautta kuin
toimeentulotuella. Häntä voidaan myös ohjata ja neuvoa muun
sosiaalihuollon ja muiden mahdollisten tahojen, kuten
terveydenhuollon mahdollisuuksista auttaa häntä.

Asiakkaan oman osallistumisen kannalta on erityisen tärkeää,
että perusosan alentamisen valmistelun yhteydessä
sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja on mahdollisimman
varhaisessa vaiheessa yhteydessä asiakkaaseen. Samoin on tärkeää,
että hyvän asiakastyön osana asiakkaaseen ollaan yhteydessä
perusosan alentamisen aikana ja siltä pois siirryttäessä.

Asiakkaalla on velvoite riittävien selvitysten antamiseen
toimeentulotuen myöntämiseksi. Toimeentulotukilain 17 §:n mukaan
toimeentulotukeen vaikuttavien välttämättömien tietojen antamiseen
sovelletaan muun muassa sosiaalihuollon asiakaslain 12 §:ää, jonka
mukaan asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa on annettava ne
tiedot, jotka tarvitaan sosiaalihuollon (tässä tapauksessa
toimeentulotuen) järjestämisessä ja toteuttamisessa. Lisäksi
hallintolain 31 §:ssä säädetään edellä olevan mukaisesti, että
asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista
sekä muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian
selvittämiseen.

Eduskunnan oikeusasiamiehen kannan mukaan asiakkaan voidaan
edellyttää asioivan henkilökohtaisesti viranhaltijan luona, jos se
on asian selvittämiseksi ja toimeentulotuen määräämiseksi
välttämätöntä. Saman kannanoton mukaan jos hakija laiminlyö
tapaamisen, ei hänen perusosaansa voida kuitenkaan alentaa
toimeentulotukilain perusteella tämän vuoksi, mutta hakemus
voidaan, jos siihen ei sisälly asian käsittelemiseksi tarpeellisia
tietoja, viimekädessä hylätä sillä perusteella (eduskunnan
oikeusasiamiehen vuosikirja 2008, ratkaisu 3884/4/06).

Lisätietoa