Helsingin Uutiset: Ihmiskauppa yleistyy – tuomioita harvoin

Työperäisen ihmiskaupan tapainen toiminta yleistyy pääkaupunkiseudulla. Muutaman vuoden sisällä on paljastunut jo useita törkeitä hyväksikäyttötapauksia.

Ihmiskauppaepäilyjä on useita, mutta vain harvasta saadaan tuomio tai edes aloitetaan rikosprosessia.

–  Meille tulee vuosittain 10–20 sellaista tapausta, jossa epäillään ihmiskauppaa. Mutta tämä on vain jäävuorenhuippu, sanoo Voimavarakeskus Monikan johtaja Natalia Gerbert .

Gerbertin mukaan reilusti yli puolet uhreista on EU-maista, eikä monikaan suostu tekemään viranomaisten kanssa yhteistyötä.

–  Ihminen ei osaa itse tunnistaa olevansa ihmiskaupan uhri, vaan lähes aina se tulee esiin muun syyn, esimerkiksi pahoinpitelyn takia, Gerbert kertoo.

Vastikään Länsi-Uudenmaan poliisi kertoi tutkivansa laajaa rikosvyyhteä, jossa kymmenien ulkomaalaisten siivousalan työntekijöiden epäillään tulleen hyväksikäytetyksi laajassa veropetosvyyhdissä.

Suomessa ihmiskaupan uhrit ovatkin useammin työvoiman hyväksikäytön kuin seksikaupan kohteita.

Ihmiskauppa kirjattiin Suomen rikoslakiin 10 vuotta sitten ja oikeuskäsittelyyn juttuja on edennyt useita. Oikeudessa rikosnimeke usein kuitenkin muuttuu kiskonnan tapaiseksi työsyrjinnäksi.

Maaliskuussa Helsingin hovioikeus langetti espoolaisen kiinteistöyrityksen Ariel Palvelut Oy:n johtohenkilöille tuomion muun muassa kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Rajavartiolaitoksen epäilyt heräsivät aikanaan työperäisestä ihmiskaupasta.

Muutama vuosi sitten Vantaan Flamingossa paljastui tapaus, jossa useat thaimaalaiset työskentelivät jopa 70 tuntia viikossa vuoden ajan ilman lainkaan vapaapäiviä.

Tapaukset soviteltiin palvelualojen ammattiliitto Pamin avustuksella, osa vasta oikeudenkäynnin aikana.

Liiton lakimiehen Arja Pohjolan mukaan tapauksessa oli ihmiskaupan tunnusmerkistöä, vaikkei se edennytkään rikostutkintaan.

– Ihmiskauppa on monimutkainen rikos, hän sanoo.

Pamin varapuheenjohtaja Jaana Ylitalon mukaan ihmiskauppa liittyy harmaaseen talouteen ja on maailmanlaajuisesti suurempi bisnes kuin huumekauppa.

– Ei pidä tuudittautua siihen, että tekijät olisivat ulkomaalaisia.

Ihmiskauppaepäilyjä on esimerkiksi kotitalouksissa, ravintola-, rakennus-, siivous-, metalli-, kuljetus- ja puutarha-aloilla sekä marjapoiminnassa.

Esille on tullut myös tapauksia, joissa työnantajalla on ollut täysi käyttöoikeus työntekijöiden pankkitileille eikä työntekijällä ole minkäänlaista valtaa tuloihinsa.

Gerbert penää myös kuluttajan vastuuta:

–  Jos joku myy pizzan viidellä eurolla tai täydellisen kynsihoidon 30 eurolla, kannattaa miettiä, mitä siitä jää kulujen jälkeen työntekijälle.

Lisätietoa