Eu:n tuomioistuimen tuomio: Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohdan tulkinta – Puolustautumisoikeuksien kunnioittamista koskevan unionin yleisen oikeusperiaatteen välitön oikeusvaikutus

4.7.2014 | Oikeusuutiset

Markku Fredman

Tullivelan kantaminen – Puolustautumisoikeuksien kunnioittamisen periaate – Oikeus tulla kuulluksi – Tilanne, jossa tulliviranomaiset eivät kuulleet tullien kantamista koskevan päätöksen adressaattia ennen kyseisen päätöksen tekemistä vaan sitä seuranneessa oikaisumenettelyvaiheessa – Puolustautumisoikeuksien loukkaaminen – Puolustautumisoikeuksien kunnioittamatta jättämisestä aiheutuvien oikeudellisten seurausten määrittäminen

Hoge Raad der Nederlanden (Alankomaat)
tiedustelee 22.2.2013 tekemillään päätöksillä, jotka ovat saapuneet
unionin tuomioistuimeen 18.3.2013, unionin tuomioistuimelta aluksi, onko
puolustautumisoikeuksien kunnioittamista koskeva periaate välittömästi
sovellettava. Mikäli tähän vastataan myöntävästi, se pohtii, onko
oikeutta tulla kuulluksi katsottava loukatun, jos asianomaisella
luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on ollut tilaisuus
ilmaista näkemyksensä vasta oikaisuvaatimuksen yhteydessä eli sen
jälkeen kun päätös alun perin tehtiin. Se tiedustelee lopuksi unionin
tuomioistuimelta, mitä oikeudellisia seurauksia aiheutuu
puolustautumisoikeuksien kunnioittamisen periaatteen mahdollisesta
loukkaamisesta ja mitkä seikat voivat vaikuttaa niihin.

Unionin tuomioistuin (viides jaosto) on ratkaissut asiat seuraavasti:

1) Yksityiset
voivat vedota suoraan kansallisissa tuomioistuimissa periaatteeseen,
jonka mukaan hallinnon on kunnioitettava puolustautumisoikeuksia, ja
siitä jokaiselle johtuvaan oikeuteen tulla kuulluksi ennen kaikkien
sellaisten päätösten tekemistä, jotka saattavat vaikuttaa yksityisten
intresseihin epäedullisesti, sellaisina kuin tätä periaatetta ja
oikeutta sovelletaan yhteisön tullikoodeksista 12.10.1992 annetun
neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna
16.11.2000 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY)
N:o 2700/2000, soveltamisen yhteydessä.

2) Puolustautumisoikeuksien
kunnioittamisen periaatetta ja erityisesti jokaisen oikeutta tulla
kuulluksi ennen epäedullisen yksittäisen toimenpiteen suorittamista on
tulkittava siten, että kun hallinto ei ole kuullut ennen tuontitullien
jälkitullausmenettelyn johdosta asetuksen N:o 2913/92, sellaisena kuin
se on muutettuna asetuksella N:o 2700/2000, mukaisesti tehdyn
maksuunpanopäätöksen tekemistä tämän päätöksen adressaattia, hänen
puolustautumisoikeuksiaan on loukattu, vaikka hänellä on tilaisuus
esittää näkemyksensä myöhemmässä hallinnollisessa
oikaisuvaatimusvaiheessa, jos tällaisten päätösten adressaatit eivät voi
edeltävän kuulemisen puuttuessa saada kansallisen säännösten nojalla
päätösten täytäntöönpanoa lykätyksi siihen asti, kun päätöksiä
mahdollisesti muutetaan. Näin on joka tapauksessa silloin, jos
kansallisessa hallinnollisessa menettelyssä, jolla asetuksen
N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 2700/2000,
244 artiklan toinen kohta pannaan täytäntöön, asetetaan rajoituksia
tällaisen lykkäyksen myöntämiselle tilanteessa, jossa on syytä epäillä,
että riidanalainen päätös ei ole tullilainsäädännön mukainen, tai jossa
on olemassa vaara, että asianomaiselle aiheutuu siitä vahinkoa, joka ei
ole korvattavissa.

3) Edellytyksistä,
joilla on varmistettava puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen, ja
näiden oikeuksien loukkauksen seurauksista voidaan säätää kansallisessa
oikeudessa, kunhan tätä varten toteutetut toimenpiteet vastaavat niitä,
joita sovelletaan yksityisiin kansallisessa oikeudessa säännellyissä
rinnastettavissa tilanteissa (vastaavuusperiaate), eikä niillä tehdä
käytännössä mahdottomaksi tai suhteettoman vaikeaksi unionin
oikeusjärjestyksessä annettujen oikeuksien käyttöä (tehokkuusperiaate).

Koska
kansallinen tuomioistuin on velvollinen takaamaan unionin oikeuden
täyden vaikutuksen, se voi arvioidessaan puolustautumisoikeuksien ja
erityisesti kuulluksi tulemista koskevan oikeuden loukkaamisen
seurauksia ottaa huomioon sen, että tällaisesta loukkaamisesta seuraa
kyseessä olevan hallintomenettelyn päätteeksi tehdyn päätöksen
kumoaminen ainoastaan, jos menettely olisi voinut johtaa toisenlaiseen
tulokseen ilman kyseistä sääntöjenvastaisuutta.