STM: Selvitys: Suomen oltava aloitteellinen EU:n sosiaaliturvasäädösten uudistamisessa

Sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevat EU-tason säädökset jättävät Suomelle hyvin vähän kansallista liikkumavaraa, kun on kyse EU-maiden välillä liikkuvien ihmisten sosiaaliturvasta

Sen
vuoksi Suomen on otettava aktiivinen ja aloitteellinen rooli, kun
sosiaaliturvan yhteensovittamista uudistetaan EU-tasolla. Erityisen
tärkeää on olla mukana määrittelemässä, mihin
sosiaaliturvaetuuksiin työvoiman ulkopuolella olevilla
EU-kansalaisilla on oikeus, kun he muuttavat jäsenmaasta
toiseen.

Johtopäätökset käyvät ilmi varatuomari
Jukka Ahtelan ja Kelan suunnittelupäällikkö
Essi Rentolan selvityksestä. Selvittäjät
luovuttivat raporttinsa sosiaali- ja terveysministeri
Paula Risikolle tänään Helsingissä.

Vaikka selvittäjien mukaan suurin työ on tehtävä EU-tasolla,
myös kansallisella tasolla lainsäädäntö vaatii täsmennyksiä ja
selkeyttämistä. Järjestelmän perusteiden suuriin muutoksiin ei
kuitenkaan ole tarvetta, vaan Suomessa asumiseen perustuva
sosiaaliturva pystytään jatkossakin sovittamaan EU-sääntelyn
vaatimuksiin.

“Kannatan ehdottomasti selvittäjien näkemystä siitä, että Suomen
pitää vaikuttaa nykyistä aktiivisemmin EU:n lainsäädäntötyöhön.
Lisäksi käynnistän heti syksyllä niin kutsutun soveltamisalalain
uudistamisen. Soveltamisalalain mukaan määritellään henkilön oikeus
Suomen sosiaaliturvaan. Lakiin pitää kirjata selkeästi, mitkä
etuudet perustuvat Suomessa asumiseen ja mihin on oikeus Suomessa
työskentelyn perusteella”, ministeri Risikko sanoi.

Työvoiman vapaa liikkuvuus hyödyttää Suomea, etuuksien rahoitus
pohdittava

Työvoiman ja yleensäkin ihmisten vapaa liikkuvuus on
selvittäjien mukaan Suomen etu, mutta jatkossa Suomen on pohdittava
asumiseen perustuvien etuuksien rahoitusta. Suomessa asuminen tuo
mukanaan kattavat etuudet, jotka rahoitetaan verovaroilla.
EU-säädökset tuovat jatkossa näiden etuuksien piiriin myös ihmisiä,
jotka ovat työskennelleet Suomessa vain lyhytaikaisesti tai joilla
on tätäkin ohuempi side Suomeen. Rahoitusjärjestelmä ei pitkällä
tähtäimellä kestä etuuksien maksamista suurelle joukolle ihmisiä,
jotka eivät ole osallistuneet etuuksien rahoitukseen maksamalla
pitkään veroja Suomeen. Selvittäjien mukaan tämän tilanteen
välttämiseksi tulee arvioida keinoja, joilla rahoitus ja etuudet
pidetään tasapainossa.

Ei merkkejä sosiaaliturismista

Sosiaaliturismista ei selvittäjien mukaan ole näyttöä, mutta
talouskriisin aiheuttama massatyöttömyys monessa jäsenmaassa on
saanut ihmiset liikkumaan työn perässä maasta toiseen.
Sosiaaliturvan sijasta Suomen vetovoimaa näyttävät lisäävän hyvä
palkkataso ja matala työttömyys. Suomessa tehdystä työstä maksetaan
verot ja sosiaaliturvamaksut Suomeen, joten myös oikeus etuuksiin
on perusteltu.

Selvittäjät pitävät tärkeänä viranomaisten välisen yhteistyön ja
tiedonvaihdon lisäämistä niin Suomen sisällä kuin yli rajojen.
Tietojen vertailulla estettäisiin myös etuuksien väärinkäyttöä.
Päätöksenteon ja EU-tason vaikuttamisen tueksi on kehitettävä
tilastointia. Selvittäjät tekevät raportissaan myös lukuisia
yksityiskohtaisia eri etuuksia koskevia kehittämisehdotuksia.

Ministeri Risikko käynnisti keväällä selvityksen Suomen
asumisperusteisen sosiaaliturvan ja

EU-lainsäädännön vaatimusten
yhteensovittamisesta. Ahtelan ja Rentolan selvityksen lisäksi
eduskunnan apulaisoikeusasiamies
Maija Sakslinilta pyydettiin lausunto Suomen ja
EU:n toimivallasta sosiaaliturvassa sekä Suomen kansallisen
lainsäädännön liikkumavarasta. Selvitys lähtee laajalle
lausuntokierrokselle. 

Lisätietoa